torstai 15. tammikuuta 2009

Eksistentialismia + 6 -vuotiaille

Aamulla vien tyttöäni fillarilla eskaroimaan. Paalupaikan risteyksessä
hänen handustaan lipeää keskelle tietä, vauhdissa isoisänsä hänelle antama ekologinen
taskulamppu. Jäämme suojatien keskirampille, nostan tytön
tarakalta, autot menevät, painan kytkintä että vihreä valo tulisi.
Viimeinen auto, maasturi nähdäkseni ajaa ja sirpaloittaa tuusanpaskaksi sen taskulampun
siihen katuun flikkani silmien edessä.
Tyttö osoittaa sitä tumpullaan: "isi kato!" ja rupeaa sitten vollottamaan
valottoman surullisesti.
Jatkaa melkein päiväkotiin asti.
On sitten nielaissut tilanteen tunteet ja alkanut
imeyttää informaatiota.

Torstai on toivoa täynnä.
Opettavainen on elämä.

Mutta meidän fillarointimme jatkuu.

1 kommentti:

  1. No tässä on sitä kaivattua yksinkertaista arjen runoutta ja hyvin maalattua tunnelmaa. Ei yhtään sanaa liikaa. Piste.

    VastaaPoista