niin herkkyys nähdä kokea tuntea asioita on aika
hyvää maaperää onnellisemmalle elämälle.
Herkkyydestä päivät kasvavat, suurenevat.
Tavalliset päivät alkavat ihmetellä.
Syvenevät, tulee enemmän minuuttien tapahtumiin ja
niiden väreihin sävyjä.
Herkkyys synnyttää uusia yhdistelmiä.
Sama asia esimerkiksi kuvataiteen tai musiikin kanssa.
Mitä enemmän tiedät mitä kunkin kuvan tai musiikkilajin takana on,
sen enemmän saa irti. Kuplii elämyksiä.
Itse olen tehnyt mielestäni erinomaisen valinnan, tai sitten aihe on valinnut minut,
mutta ihminen, ihmisyys ja elämä itsessään on aina kiehtonut minua.
Ja olen sitä pyrkinyt ymmärtämään, löytämään esille enemmän.
Hyvä kiinnostuksen kohde, koska ihmeteltävä ei lopu, ja sitä
on aina saatavilla. Jos ei muuta tähdellistä niin voi
alkaa huhuilla sieltä oman pään sisältä. Kyllä siellä aina jokin
kävelykeppinen penkillä istuva muisto tai
tulevaisuuteen matkalla oleva, laiturilla odotteleva ajatus on jotakin takaisin huikannut.
Kuka puhuu ja kenen kanssa kun ihminen on hiljaa. ;-)
Hiljaisuus on herkkyyden verkkoa.
Herkkyys puhuu hiljaisuudella.
Herkkyys on arka paikka.
Haava, josta näkyy ihminen itse; kuin saumoista ratkenneen
uninallen sisälle katselisi.
Ja jos joku Näkee Minut, tulee helposti häpeämyrkytys.
Silti kannattaa pysytellä herkkänä, on elämän puolella.