Musiikki on jokaisessa oleva yhteinen kieli

 

Mauri Mikkola Quintet.

Laitilassa aikanaan pitkään asunut ja täällä musiikkipiireissä vaikuttanut kitaristi Mauri Mikkola esiintyy Jazzkukko-festivaaleilla sunnuntaina kaupungintalon kaksoiskonsertissa. Hän saapuu Mauri Mikkola Quintet -orkesterinsa kera ja soitettava materiaali koostuu hänen viime vuonna ilmestyneen Lux Et Umbra –tupla-CD:n kappaleista.

Kappaleitasi on luonnehdittu tyylilajiin jazzfuusio, mitä se tarkoittaa?

– Jazzissa erilaisia tyylilajeja on kymmenittäin, ja fuusio tarkoittaa sitä, että kappaleissa on sekoitettu erilaisia genrejä, elementtejä ja tyylejä keskenään. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi jotenkin vaikeaa tai musiikkia, jota ei ymmärrä. Päinvastoin, ei jazzia tai muutakaan musiikkia välttämättä tarvitse pyrkiä ymmärtämään. Silmät vain kiinni, kädet käsinojille ja rennosti avoimin mielin ottamaan vastaan. Musiikista voi innostua, tai sitten se ei kolahda, mutta kuunteleminen avartaa aina.

Musiikki elämässä tärkeässä roolissa

Mikkola puhuu mieluusti siitä, miten musiikilla on oma lahjaluonteensa, ja miten se on meissä jokaisessa olevaa yhteistä kieltä. Suuri hienous piileekin juuri siinä, että musiikista pystyy saamaan itselleen vahvaa elämystä, vaikkei olisi musiikin teorioista tai soittamisesta välttämättä mitään tietämystä. Omalla kohdallaan musiikki on hänelle ollut elämässä aina hyvin tärkeässä roolissa. Sen antamalla lykyllä on selvitty ylä- ja alamäet.

– Omalla kohdallani sävellystyö on vahvasti sitä intuition harmaalla alueella olemista, sieltä kautta toimimista. Lux Et Umbra -levy on ammentunut omasta elämästäni, ja sen erilaisista kokemuksista. Jossain määrin se vastaa persoonallisuuden muotoutumista ajan myötä.

Vaikka varsinkin instrumentaalinen musiikki on jossakin kaukana siellä sanojen takana, niin silti sävellystyön kautta on mahdollista siirtää sanoja ja konkreettisia asioita musiikin värähtelytaajuuksiin.

– Siinä luovassa prosessissa on jotakin samaa kuin esimerkiksi unessa, jonka ymmärtää täysin sitä nähdessään, mutta jota ei enää pystykään selittämään herättyään.

Rockbändien ja konservatorio-opiskelujen jälkeen Mauri Mikkolan oma tie musiikin parissa on edelleen vankistunut.

– Kyllä, tämä on se juttu mitä haluan tehdä. Ja kulkea eteenpäin ja kehittyä niin musiikin parissa kuin ihmisenäkin.

Mauri Mikkola Quintetissä soittavat hänen lisäkseen Johannes Peltola basso, Hannu Hiltula tenorisaksofoni, Karri Kerkelä rummut ja kosketinsoittajana on Mikkolan puoliso Kristiina Karsten.

Kaksoiskonsertti on kaupungintalolla SU klo 16–18. Yleisölle maksuttoman konsertin ensimmäisestä puoliskosta vastaavat Tuomo Uusitalo ja Kari Antila Duo.

(Juttu julkaistu Laitilan Sanomissa 29.7.2016)

Mauri Mikkola Quintet: Lux Et Umbra

(Juttu julkaistu Laitilan Sanomissa 20.3.2015)

Jazzilla kirjoitettua elämäkertaa

Tapaan aikanaan Laitilassa pitkään asuneen Mauri Mikkolan kahvilassa Aurajoen varrella. Sama vilkas ja eloisa persoona kuten ennenkin. Meillä puheliailla kaiffareilla ajatukset oksittuvat ripeästi asiasta toiseen, ja esiin muistellut jutut puhkeilevat helposti meluisaan yhteisnauruun. Jotkut vähän katselevat pitkään, sama se.

Mutta nyt asioiden keskiössä on tuo odotettu, muoviensa kääröistä kuoriutuva uunituore LP.

– Niin tai tämä on tupla-levy, Mauri korjaa heti alkuun.

Huh, aikamoinen järkäleteos uutta musiikkia jo materiaalinsa puolesta. Myöhemmin kotona kun siirrän sen tietokoneelle korvalappuja varten, niin saldoksi tulee 16 kappaletta ja 1 h 23 minuuttia.

Afrikasta alkuun

Teoksen sävellystyö lähti liikkeelle vuonna 2011, jolloin hän oli vaimonsa kanssa  matkustamassa Afrikassa.

– Ensinäkymiin Nairobissa lukeutui valtava nouseva kuu, joka nosti mukanaan kaukaisia muistikuvia lapsuuden hetkistä Rauman talvessa. Se oli sama kuu – ja siinä hetkessä tapahtui avaavia oivalluksia.

    Näin alkoi etenevä, muutaman vuoden kestänyt sävellystyö.

– Kappaleet ovat enimmäkseen puhtaasti intuitiolla sävelletty.

On hyvin mielenkiintoista kuunnella, miten hän jälkikäteen valottaa biisi kerrallaan esille niitä merkityksellisiä elämänvaiheitaan, joista kyseiset kappaleet ovat säveltyneet. Ehdottelen, että onko tässä kyseessä eräänlainen tietyn ajanjakson musiikillinen elämäkerta, taideteos? Tulkintani saa hyväksyntää häneltäkin.

Pitkällä tiellä

Albumin nimi Lux Et Umbra tarkoittaa valoa ja varjoa. Ja vaikka levyllä liikutaan isoissa linjoissa kirkkaasta tummempia sävyjä kohden, niin omassa elämässään miehellä on suunta ollut ilmeisen päinvastainen.

Myöhemmin kun olen levyyn ehtinyt kunnolla perehtyä, mietin sitä musiikillisen matkan pituutta, jonka Mauri on monen muun ohessa tehnyt sieltä Laineen talon ja Meijerin bänditilojen monentyylisen rockin kirjosta. Rockia, bluesia, heavya jne. – niitä aikoja yhtään väheksymättä, päinvastoin – ne kuuluvat elimellisenä osana koko pakettiin ja levyn musiikistakin niitä tunnistaa. Mutta musiikin opiskelun ja muiden vauhtia rikastavien tekijöiden myötä kitaristin kehityskaari ylöspäin on ollut huimaava. Ja ammattimuusikon ura on edelleen vahvasti nousujohteinen.

Toki levystä voidaan laittaa taas yksi uusi pojo myös laitilalaisen bändikulttuurin rintapieleen.

 – Ei tämän levyn musiikki olisi mahdollista ilman näitä kaikkia eri vaiheita. Ja omalta osaltani mielelläni kiitän Laitilan kaupunkia sen panostuksista ja tuesta bänditoimintaan.

Niin hyvin tehty kuin mahdollista

Sanoituksia tai lauluosuuksia ei levyllä ole. Kyseessä on puhdas instrumentaalilevy – henkilökohtainen taideteos - jossa musiikillinen ilmaisu, sävelletyt tunteet ja tapahtumat ovat kertojan roolissa.

    En ole jazzin erityisasiantuntija, mutta ei tämä ole ”epämiellyttävän vaikeaa” harrastelijallekaan. Toki kuuntelevaa syventymistä edellyttää. Sanallista viipalearviointia en tähän edes yritä; kannattaa hankkia levy ja kuunnella itse.

    – Eka levy on enemmän fuusio/jazzia, toisella puolen mukaan tulee progressiivisuutta lisää, tiivistää kaikki kappaleet säveltänyt Mikkola itse.   

    Haastattelun aikana vuolasta kehua useaan otteeseen saavat levyllä kvintettinä soittaneet muusikot. Johannes Peltola basso, Hannu Hiltula tenorisaksofoni, Karri Kerkelä rummut ja koskettimia on soittanut Mikkolan puoliso Kristiina Karsten. Vierailijana levyllä oli mukana sopraanosaksofoninsa kera Jaakko Martikainen.

Mauri Mikkola Quintet

    Bändi ei suinkaan jää elämään pelkästään tähän levytykseen, vaan lähtee myös livekeikoille.

Projekti on saanut Varsinais-Suomen Taiteen Edistämiskeskuksen tukea ja löytyy digitaalisesta jakelusta mm. iTunesista. Osoitteesta maurimikkola.com sen voi tilata CD-muodossa.