perjantai 18. joulukuuta 2020

Yksinäisyys on epäterveellistä ja helvettiä


Vaikka uutiset kertovat, että koronarokotteet ovat tulossa ja keväällä kaikki on jo ehkä aurinkoisella tolalla, niin monella on edessään yksinäisiä kuukausia. Ilman koronaakin yksinäisyys ei katso ikää eikä sosiaaliluokkaa. Vankilamaisen yksinäinen voi olla pikkulapsi, nuori, koululainen, aikuinen, isovanhempi, vanhus, sinkku, perheessä oleva, eri tavoin sairaat ja niin edelleen. 

Professori Peter Strang on todennut, ettei ihmisen kuulu olla yksin. (HS 26.11.) Hän on Ruotsissa saattohoidon ykkösasiantuntijoita ja kuolevien kanssa toimiessaan on perehtynyt aiheeseen. Pitkään jatkuvana yksinäisyys on erittäin haitallista niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Se vaikuttaa mm. stressihormoneihin, aivoihin, sydämeen, verisuoniin, immuunipuolustukseen ja tietenkin mielialaan. Tutkimusten mukaan tahaton yksinäisyys vastaa vaikutuksiltaan 15 tupakan polttamista päivittäin.


Miksi näin rajut vaikutukset? Esivanhempamme ovat säilyneet hengissä vain, koska ovat eläneet yhteisönä. Mukautuvaiset aivomme ovat oppineet ajan saatossa palkitsemaan sosiaalisuudesta ja ryhmään kuulumisesta ja samalla antamaan varoitusta yksin jäämisen uhasta. Stressin "tehtävä" on aiheuttaa ahdistusta, joka helpottaa, kun ihminen palaa yhteisöön. Nykyään yksinäisyys ei enää tarkoita meille välitöntä hengenlähdön uhkaa, mutta laumanisäkkään kroppamme toimii kuten ennenkin.


Samaa evoluutioperustaa tuo esille Markus J. Rantala kirjassaan Masennuksen biologia. Yksinäisyys on yksi kahdestatoista tekijästä, joka voi laukaista masennuksen. Evoluutiohistoriassamme ihmistä uhkasivat pedot ja lajitoverit, joten sen takia edelleen yksinäisen aivot ovat jatkuvasti varuillaan eli mantelitumake on aktivoitunut. Jos yksinäisyyden aiheuttama stressireaktio jatkuu pitkään, se johtaa neuroinflammaatioon, aivojen tulehdustilaan, ja siten patologiseen masennustilaan. Se taas laskee itsetuntoa, aiheuttaa uupumusta, apatiaa ja saa henkilön vetäytymään muista ihmisistä, jolloin viheliäinen noidankehä vain syvenee. 


Suomessa yksinäisyys lisääntyy ja masennus lisääntyy - itse näen tässä yhden aivan selvän käsikynkän. Yksinasuvia on 1,2 miljoonaa. Tämä on mielestäni paljon suurempi ja ratkaisumalleja odottava ongelma kuin vielä ymmärretäänkään. 


Strang antaa neuvoja, mitä tehdä. Vaikka vaikeaa se onkin, yksinäisen pitää itse ottaa ensimmäiset askeleet kohti seuraa: soittaa, jutella ja vaikka pyytää kaveri kävelylle. Ja kannattaa keskittyä ihmisiin, joiden kanssa jakaa kiinnostuksen kohteita ja joista tykkää. Vaikka korona nyt rajoittaa, niin uudet jutut ja harrastukset auttavat löytämään sosiaalisia suhteita. 


Toki ei-yksinäisten kannattaa myös miettiä, mitä voisi tehdä. Esimerkiksi ilmaisia videopuheluja voi ottaa helposti ja lyhyetkin aidot tapaamiset turvavälin takaa ovat tärkeitä. Molemmille osapuolille.

 

 

Kirjoittaja asuu Turussa ja on tehnyt paluun etsivän nuorisotyön pariin 



Kolumni on alunperin julkaistu Laitilan Sanomissa 18.12.2020

keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Maestro Markus ja Fiktio Fakta Tanssin pyörteissä!

Järjestyksessään toinen lasten kuvakirjamme on tullut painosta, hii-uli-hei! 

Jos haluaa varman päälle pelata, niin jouluksi kirjaa ehtii hyvin saamaan vielä tekijöiltä itseltään 20 euron hintaan. Tilata voi myös kuvittaja-Elinan Mantelina-pajalta, Booky.fi sekä Kirjavälityksestä. Kirjastoihin ja kirjakauppoihin tulon päällä.


Tässä tarinassa Maestro ja Fiktio saapuvat Kakrumäen päiväkotiin keikalle. Tarkoituksena on esitellä lapsille ja aikuisille suomalaisten eri aikakausina harrastamia tansseja sekä niihin liittyviä mielenkiintoisia seikkoja ja soittimia. Kirja on sananmukaisesti täynnä faktaa ja fiktiota.


Teoksen kekseliäästä ja taidokkaasta kuvituksesta on vastannut tälläkin kertaa Elina Jasu. Monet kirjan kuvat ovat vaatineet häneltä runsaasti taustatutkimusta sekä pikkutarkkaa piirroskättä.
Kirjan taitosta ja ilmeestä on vastannut graafikko Jari Nieminen.


Koronaepidemia aiheutti sen, että tietyt suunnitellut tanssivideot toteutamme tuonnempana. Kirja tarjoaa jonkin verran opeteltavaa sisältöä kuten kilvoitteluun soveltuvan Tikkuristi-tanssin. Edelliseen Kansanmusiikin kyydissä! -kirjaan tekemiämme Maestro ja Fiktio -videoita on ansiokkaasti hyödynnetty mm. kansanmusiikin opetustarkoituksiin. 


Se, että tarina on sijoitettu päiväkotiin, ei ole aivan sattumaa. Vuodesta 2014 olemme Markus Rantasen kanssa tehneet lähemmäs 600 Maestro ja Fiktio -keikkaa enimmäkseen Lounais-Suomen päiväkodeissa ja alakouluissa. Tarkkasilmäinen lukija saattaakin löytää päiväkodeista yleistuttuja yksityiskohtia.
Eräs tähän kirjaan luotu sympaattinen hahmo on Päikkäripappa Pentti. Hänenkin puheillaan on oma totuuspohjansa, sillä niihin on taltioitu juttuja, joita olemme kuulleet senioreille suunnattujen esitysten yhteydessä.



Iltamilla ja tanssilavakulttuurilla on ollut ja on edelleen suuri merkitys suomalaisuudessa. Jahka korona on voitettu kanta, tanssit jatkuvat taas. Kuvassa tunnelmallisen kesäillan tanssimusiikista vastaamassa Mauno Käki & Eiliset munkit.



Takakannesta vielä lisäesittelyt muine tietoineen.


Ja kuten monella muullakin, Fiktiolla oli ensialkuun melko vahvaa kielteistä ennakkoasennetta kansantansseja kohtaan. Mutta kyllä se siitä taittui aurinkoiselle puolelle!



P.S. 
Puukenkki Kustannuksen muut julkaistut teokset löytyvät täältä.
Ensimmäistä kuvakirjaamme Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin pyörteissä on myös saatavilla. Sisällön esittely täältä.