Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laitilan Kulttuuriseura Walo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Laitilan Kulttuuriseura Walo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. joulukuuta 2018

Historialliset rakennustyylit Laitilassa [Walo 2018]



Laitilan Kulttuuriseura Walon neljäs julkaisu on monipuolisesti mielenkiintoinen. Laitilasta kotoisin tai siellä asuvat saavat sen kautta tietoankkurin omaan elinympäristöönsä, ja tietämyksen myötä ne tutut arjen näkymät saavat aikaan toisenlaista tuntua ja merkityskerrostumaa. Rakennukset ovat myös niitä juuria.
Uskon toki myös, että tämä suomalaista maaseutuhistoriaa mukavan jouhevin askelin kulkeva arkkitehtoninen sisältö kiinnostaa muitakin. Samankaltaista kehitystä kun löytyy muualtakin.

70-sivuisen vihkomaisen kirjan on tehnyt kulttuuri- ja kotiseutumies Jukka Vehmas ja se perustuu hänen tästä aihepiiristä 2018 Laitilan Sanomiin kirjoittamiin neljään artikkeliin. 
Kirjaa saa hankittua 15 euron hintaan Laitilan Kirjakaupasta ja Walosta – samalla tuet kulttuuriseuran toimintaa. Teoksen ulkoasun on tehnyt Anne Jacksen.

Merkittävien rakennusten suojeleminen on tullut vasta myöhemmin mukaan päätöksentekoon ja sen johdosta Laitilankin keskustasta on iäksi kadonnut upeita rakennuksia. 
Alla postikorttikuvassa apteekin talo vuodelta 1911. Jugendin tunnusmerkkeinä mm. torni ja parveke. Talo hävisi katukuvasta vuonna 1969 uuden ajan Sokos-tavaratalon tieltä; silloin rakennuksen ulkomuoto oli jonkin verran pelkistetympi kuin allaolevassa kuvassa. 
Tällä paikalla on nykyisin Sale ja Ykkösapteekki.  


Kirja esittelee tekstein ja runsain valokuvin, miten eri historialliset rakennustyylit ovat eri aikakausina, luonnollisesti pienellä viiveellä ulottaneet vaikutuksensa myös Laitilan kirkonkylään. Edelleen sieltä keskustan rakennuksista löytyy muotisuuntauksia mm. empirestä, jugendista, klassismista sekä funktionalismista.
Esimerkiksi tämä keltatiilien alle kadonnut "Saarisen funkkisautokorjaamo" oli itselleni kokonaan uusi juttu ja löytö.


Kirja esittelee luonnollisesti talojen takaa niiden piirustusten tekijöitä. Laitilan kunnan vuonna 1923 palkkaama rakennusmestari Heikki Enko on jättänyt Laitilaan kauniin rakennusperinnön ja suunnitteli eri puolille pitäjää satoja rakennuksia eri käyttötarkoituksiin. Enko toi klassismin Laitilaan, mutta oli eri tyylien suhteen harvinaisen osaava.
Sotien jälkeen Laitilan rakennuksia ovat suunnitelleet alueellisesti merkittävät arkkitehdit kuten Lauri Sipilä, Aarne Ehojoki, Veijo Martikainen ja Heikki Sysimetsä.   

Eräs Laitilan keskustan tunnetuista maamerkeistä on edelleen noin 1860-luvulta oleva Lundholmin leipomo, joka muuttui Talan kahvilaksi 1910-luvulla ja Tiihoseksi 2000-luvun alussa. Toinen kerros on rakennettu 1896 ja viereinen talo on rakennettu apteekiksi vuonna 1903. Viktor H. Auerin kuva vuodelta 1906.




perjantai 9. marraskuuta 2018

Rinkitanssia ja viestikapuloita

Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 9.11.2018


Mitä kuuluu? No on tullut tanhuttua tässä viime aikoina.
Pelimanni Markus Rantasen kanssa olemme toteuttaneet Maestron ja Fiktion Kiertävä tanssikoulu! -EU-hanketta Turun seudulla, ja tähän mennessä mukana on ollut yli 4000 osallistujaa.

Eräs esitykseemme kuuluvista tansseista on piirileikki eli toiselta nimeltään rinkitanssi. Siinä helpohkojen liikkeiden kera lauletaan ja tanssitaan yhdessä. Aikanaan piirileikit eivät olleet mitään lastenleikkejä, vaan nuoriso saattoi siinä pyöriessä ottaa vienoa ensitutustumista puolisoehdokkaisiin. 
  
Suosituimmilla paikoilla on ollut satoja nuoria koolla. Laitilassa näitä ovat olleet mm. piirileikkilaidun rukoushuoneenmäen lähellä, Soukaisissa Perttelinkallio, Malvossa Äijävuori, Risteveräjä Kaivolan suunnassa sekä Suontaustan Taulunpuumäki.
Silloin ei ollut pleikkarei, x-boxei eikä kännyköi. Mutta töitä sentään piisasi; visusti valvotuilla nuorilla oli tanssaukseen vapaa-aikaa varsin harvoin.
Toinen maailmansota sitten lopetti aikuisten piirileikit, tuli muuta tilalle.

Nuorimmat tanssikaverini ovat tainneet olla noin yksivuotiaita. Ihan hyvin on sujunut pyörimiset, ja nykymukulat ovat ansainneet osaamisesta yleisöltä isot taputukset.

Käsikirjoituksen apuna rinkitanssien osalta on ollut Laitilan kulttuuriseura Walon vuonna 2009 kustantama Lauluttoman lännen lauluja -kirja. Rantanen on toimittanut siihen nuotit, toimituksesta on vastannut Heli Laaksonen ja varsinaisen sisällön on kertonut ja muistiinpanoistaan antanut nyt jo edesmennyt Markus Siltamäki.

Aina välillä hämmästyttävää ajatella, että miten joskus 1920-luvulla, vaikka siellä Leinmäen Lavilan riihen edustalla tanssittu ja laulettu piirileikki elää  edelleen vuonna 2018 jossain Nousiaisten kirjaston lastenaamussa. Onneksi Siltamäellä oli merkillisen vahva oma tahtomus ja kiinnostus kerätä paljolti enää muistitiedon varassa ollutta paikallisperinnettä talteen. Ja niin vaan hänen keräämänsä tanssit jatkuvat edelleen.

Ikivanhojen satujen kohdalla on todettu, että puhuttu tarinaevoluutio on hionut ja säilyttänyt tarinoista jäljelle ne osat, joissa on ollut ihmisten elämälle jotakin arvokasta ja merkityksellistä tietoa. Rinkitansseissa näitä tekijöitä voisivat olla yhdessäolo ja yhdessä tekeminen – jaettava laulu, simppeli tanssi sekä toisten ihmisten kohtaaminen.

Me laumanisäkkäät tulemme pohjimmiltaan aika yksinkertaisista jutuista iloiselle tuulelle.

Kirjoittaja asuu Turussa pohtien mm. erilaisia sosiaalisia viestikapuloita





sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Vuoden kansanmuusikko 2017


Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys on myöntänyt Markus Rantasen ja Marko Laihisen kehittämälle Maestro ja Fiktio -projektille Vuoden kansanmuusikko 2017 -tunnustuksen.
Pääperusteena oli vuonna 2016 toteutettu Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! -hanke.


Markus Rantanen ja Marko Laihinen


Laitilan Sanomat 16.6.2017





perjantai 11. maaliskuuta 2016

Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! -kiertue alkaa


Maestro ja Fiktio ovat valmiita lähtemään suomalaisen kansanmusiikin matkaan.
Kuva: Jari Nieminen

PE 11.3.2016 klo 10:00 alkaa Laitilan kirjastosta uusi, suomalaisen kansanmusiikin historiasta ammentava esityksemme musiikinmaisteri Markus Rantasen kanssa:
Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa!

Kyseessä on Laitilan Kulttuuriseura Walon mittava hanke, jota rahoittaa Leader Ravakka. Nyt ovat siis Maestro ja Fiktio EU-hankkeen matkassa byrokratian a4-tuiskuja uhmaten - hanke työllistää meidät puolipäiväisesti koko vuodeksi 2016. Se on taide- ja kulttuuripuolella muhkea juttu.

Kiitokset - aivan ratkaiseva merkitys koko hankkeen toteutumiselle ovat olleet rahalliset tukijamme, joiden myötä omarahoitusosuus tuli kokoon. Hatut kourassa olimme liikkeellä. Samoin olemme saaneet monenmoista osaamisapua eri ammattilaisilta hankkeen ja esityksen käytännön valmistamiseen - suuret kiitokset myös niistä!

Uusi esitys on luotu samalle hyväksi havaitulle peruskonseptille, jonka keksimme Markuksen kanssa Suurenmoisen musiikkiseikkailun! myötä: Markus hoitaa Maestrona laadukkaan ja monipuolisen musiikkiosaamisen, ja minä olen Fiktio Faktana hänellä työharjoittelussa ja
koheltelen parhaani mukaan; niin kuin mahdollisen historiankirjoituksen tohtori suinkin vain osaa.
Kaikki on visusti käsikirjoitettu, ja matkan varrella tietenkin ruuvamme esitystämme lasten antamien palautteen ja uusien ideoiden myötä.

Yleishyödyllinen hankemalli mahdollistaa sen, että Kansanmusiikin matkassa! -esitys on täysin maksuton Leader Ravakan toiminta-alueen kuntien päiväkodeille, kouluille ja kirjastoille. Tämä on todella tärkeää nykyisessä taloustilanteessa. Mukaan kuuluvat kunnat ovat Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Laitila, Eurajoki ja Rauman maaseutualueet.

Esitys kestää n. 40 minuuttia ja suositusikä +3v. Mukana on tällä kertaa 16 soitinta.
Uutena lisukkeena tässä versiossa on kansanmusiikin työpaja 3-6 luokkalaisille.

Lii-o-li-hei – näillä mennään – tervetuloa katsomaan kaikille avoimille kirjastokeikoille!