Paitsi kun elämän rajat tulevat eteen; joskin silloin voi alkaa jokin toinen matka.
Meillä on eri asioista olemassa olevat potentiat.
Lahjakkuudet.
Tarkoitukset.
Opiskelulla ja yksinkertaisesti uskaltamalla elää saa omia potentioitaan käyttöön, realisoitua ne, hyödynnettyä. Mutta pitääkö lahjakkuuksiaan aina yrittää hyödyntää, rikastaa?
Lahjakkuus, lahja – annettu, saatu asia tai ominaisuus.
Tähän liittyvät ne ihmistä luokseen vetävät arvot.
Arvojaan saa/voi muuttaa.
Ne voivat muuttua myös huonommiksi, sameiksi; jopa pimeän maan lyhdyiksi.
Jos joskus on tosiviisas, silloin opetuttaa itselleen asioita joita ei osaa vielä hyvin.
Missä kankeus, siellä kasvun paikka!
Koska olosuhteet muuttuvat ympäriltä, on pystyttävä tiristämään itsestään uusia
potentioita päivänvaloon.
Aina vaan ei oikein jaksais.
Ja juuri sen takia juuri pitää jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti