Loistavaa eturivin saksofonia ja voittoisaa jazzkitarointia

Adele Sauros on Suomen yksi tämän hetken monipuolisimpia jazzsaksofonisteja ja huilisteja. Jazzkukon puistokonsertissa hän esiintyy ensi kertaa vierailevana artistina Kari Antilan Ouartetin kanssa.

– Odotan innolla Laitilan festivaalia. Mukava päästä soittamaan omia ja Karin sävellyksiä uuden kokoonpanon kanssa.

Sauros on lähivuosina esiintymisten lisäksi julkaissut ja säveltänyt ahkerasti uutta musiikkia. Oman yhtyeen kanssa syntyi viime vuonna viides albumi No Room For Hesitation. Sauros johtaa JAF Trioa, joka on julkaissut kaksi albumia. Näiden lisäksi tänä vuonna julkaistiin Quite Vivian-yhtyeen debyytti Fragile People.   

Äskettäin masteroitiin myös Emma-palkitun Olavi Louhivuoren johtaman Superposition-yhtyeen tuleva kolmas albumi, josta niin ikään löytyy pari Sauroksen sävellystä.

Adelen omat musiikilliset kasvujuuret löytyvät läheltä.

– Isäni on muusikko ja hänen kanssaan kävin konserteissa ja muissa esityksissä. Taide oli meillä läsnä elämässä vahvasti. Radiosta mm. Groove Fm:ltä kuuli tuolloin myös jazzia päivittäin. Näin ei enää ole. Pop & Jazz Konservatorion piano- ja yhtyeopinnot ajoivat vielä vahvemmin jazzin pariin.

 

Musiikin jaettava ihme tapahtuu hetkessä

Adele Sauros on opiskellut mm. Sibelius-Akatemiassa, josta hän on valmistunut jazz-musiikin maisteriksi. Musiikillisia esikuvia ja suosikkeja häneltä löytyy lukuisia:

– Alun perin pianistina aloittaneena ensimmäisiä esikuvia olivat Keith Jarret, Brad Mehldau sekä Chick Corea. Myöhemmin mukaan tulivat saksofonistit kuten John Coltrane, Jan Garbarek ja Kenny Garret. Nykyään fanitan Walter Smith the III -saksofonistia ja trumpetisti Ambrose Akinmusire on suosikkejani. Ihailen myös alttofonisti Miguel Zenonin komplekseja sävellyksiä ja tarkkuutta.

Milloin sitten musiikki ottaa soittajan mukaansa tarjoten parastaan?

– Soittaminen on parhaimmillaan kun pystyn olemaan rento ja täysin hetkessä. Silloin välitän vain kuuntelemisesta ja muiden soittajien kanssa kommunikoinnista.

 

Tiihosen kahvilassa laatujazzia maksuttomasti

 

Rene Willman voitti viime vuonna Jazzkukon nuortensoittajien jazzkitarakilpailun ja sen myötä esiintyy tämän vuoden festivaaliviikolla. Sitten viime näkemän hän on valmistunut Metropoliasta musiikkipedagogiksi ja suuntautuminen jazzia kohden on entisestään vahvistunut.

– Syksyllä jatkan Sibelius-Akatemiassa, koska se on Suomen jazzkoulutuksista se ykkönen. Mutta sen jälkeen saavat musiikin opiskelut riittää, ainakin toistaiseksi.

Laitilaan Willman tuo paljon keikkoja tehneen yhtyeensä, jossa soittavat pianisti Tobias Schenk, basisti Lauri Ikävalko ja Joonatan Naumanen, rummut. Luvassa on yleisölle pääosin Willmanin omia sävellyksiä.

 

Sitä se uneni tiesi

Willman on saanut laajaa huomiota erikoisella The Guitar Big Band -projektillaan.

– Älytön juttu, jonka idean sain unessa. Siinä kitaristeilla oli puvut päällä ja soittivat seisten kukin vuorollaan soolot. Se pyöri mielessä viikkokausia ja sitten lähdin toteuttamaan sitä koska oli vaan niin hölmö juttu. Tein laput soittajille ja Four Brothers -kappaleesta toteutettiin video. Lopulta 17 kitaristia esiintyimyös livenä Arabia-salissa.

Willmanilla on vahvaa bluesosaamista, viekö jazz nyt kokonaan mennessään?

– Blues ei lähde pois soitostani, kyllä se edelleen omissa jazzkappaleissakin on mukana.

 

Rene Willman Quartet esiintyy Tiihosen kahvilassa maksuttomassa konsertissa perjantaina 24.7. klo 16:00-18:00.

Adele Sauros puistokonsertissa 25.7. yhdessä Kari Antila Quartetin kanssa.

 

Liput: Jazzkukko 2026

 Juttu julkaistu Laitilan Sanomissa 7.7.2026

Suomen kielen tutkimusmatkailija Sami Saari

   

Tavoitan Sami Saaren patikointireissulta Sveitsistä. Sateen tuoma tauko tarjoaa mukavan rupatteluhetken tanssittavan jazzin ja suomisoulin eturivin artistin kanssa. Ensimmäinen kysymys tietenkin, miten on muusikon tie käynyt juuri jazzin, bluesin ja soulin suuntaan. Kiitos hyvän kotikasvatuksen, Saaren kotona Tampereella ei soinut ollenkaan humppa, valssi tai suomirock.

– Faija diggasi jazzia ja klassista, ja hän myös soitteli jonkin verran. Äitini lauleskeli viinipäissään ja siskollani oli myös mittava levyvalikoima. Tätä kautta rytmillisyys ja afroamerikkalainen musiikki ovat uineet vaivihkaa minullekin mukaan.

Saaren äiti oli taitava swingjazzin eri lajien tanssija, ja opetti niitä myös pojalleen. Tanssijazz olikin erittäin suosittua aina vuoteen 1962, jolloin tango löi läpi Suomessa ja pyyhkäisi suosiollaan muut musiikkityylit sivummalle.

 

Suomi maailman svengaavin kieli

Saari kuvailee, että hän on omalla tavallaan ollut aina vastavoimaihminen. 70- ja 80-luvuilla yleisesti suosittu musiikki oli hänestä mielenkiinnotonta ja varsinkin tekstimaailma oli masentavaa. Tästä avautuukin mielenkiintoinen ja yllättäväkin polku siihen, miksi Sami Saaren musiikkia voi luonnehtia positiivisesti svengaavaksi, jossa sanoitukset istuvat tarkasti rytmiikkaan.

– Olen sanonut, että suomi on maailman svengaavin kieli, toki kaikki eivät ole olleet samaa mieltä. Mutta jos kiteyttäisin, niin kieli on suomisoulini se koko juttu. Jos minulla olisi ollut enemmän keskittymiskykyä opiskeluun, niin hyvin mahdollisesti olisin suomen kielen tutkija. Olen ollut koko urani ajan suomen kielen tutkimusmatkalla.

 

Saaren kappaleita ovat nykyräppäreistä sämplänneet mm. Cheek ja Elastinen, ja juuri rytmiin osuva kieli on ollut se silta, miksi myös uusi sukupolvi on halunnut tarttua kappaleisiin.

Laulutekstien positiivisuus on ollut myös tietoista valintaa.

– Aki Sirkesalon kanssa emme kumpikaan halunneet mennä siihen samaan, millaista muut tekivät.

 

Minne olet menossa musiikki?

Musiikkimaailman nykyinen tila saa Sami Saaren mietteliääksi. Hän haluaa tehdä selkeän eron kahden asian välillä.

– Musiikkibisnes on paisunut hillittömäksi ja on 30 sekunnin TikTok-musiikkia ja tekoälyllä tehtyä. Minusta varsinainen musiikki on ajautunut jonnekin toisaalle. Totta kai musiikki pysyy ja kehittyy koko ajan kuten kielikin, mutta nykyään kiinnostavaa löytyy vain pintaa raapimalla ja etsimällä. Mutta minä uskon myös vastaliikkeeseen, joka on tulossa näille nykyisille ilmiöille.

 

Itsensä hän asemoi perinnemuusikoksi.

– Jazz täytti juuri Suomessakin 100 vuotta. Samoin blues ja niiden välissä oleva soul ovat jo pitkäikäisiä musiikinlajeja.

Sami Saari ja Jazzpojat ovat keikkailleet jo kymmenen vuotta ja julkaisseet kolme albumia. Live-esiintymiset ovat niitä tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.

– Meidän tehtävämme on viedä ihmiset pariksi tunniksi pois siitä omasta arjestaan. Annetaan ihmisille viihdettä ja musiikillista kulttuuria, ei se mitään luksusta ole, vaikka jotkut poliitikot niin väittävätkin. Kuten sanottu, keikkoja tehdään niin kauan kuin rahat riittävät.

 

 

Sami Saari ja Jazzpojat esiintyvät Jazzkukon puistokonsertissa 25.7.2026