Luin omilla etsivän nuorisotyön silmälaseilla 1.2-12 julkaistua Pekka Myrskylän tutkimusta HUKASSA - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
Luettavissa täältä.
Tutkimuksen loppupuolella selviää mielestäni sivujuonteena eräs suomalaisessa yhteiskunnassa moniin asioihin ja ihmisten elämään vaikuttava, erityisen suuri asia selkeillä numeroilla:
"Miksi heikosti koulutetut eivät saa töitä? Siksi, että heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut. Lisäksi heikosti koulutettujen työpaikoista kilpailevat maahanmuuttajat.
Matalan koulutuksen työpaikoista voi olla jopa kaikkein kovin kilpailu. Koko maan työpaikkojen lukumäärä oli vuonna 2010 vain 3 000 suurempi kuin vuonna 1990."
"Työpaikkarakenteessa on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt 453 000:lla, keskiasteen kasvanut 145 000:lla ja alin korkea-aste vähentynyt 14 000:lla (entinen opistotaso, joita ei enää valmistu). Alemman korkeakouluasteen työpaikkojen määrä on kasvanut 167 000:llä ja ylemmän korkeakouluasteen 158 000:lla."
"Maahanmuuttajien työllisyystaso on sama kuin kantaväestöön kuuluvilla vain perusasteen tutkinnon suorittaneilla."
Tähän yhtälöön kun liitetään köyhyyteen olennainen, sairastuttava käsite statusahdistus, niin tietylle lajityypilliselle, olemassaolevalle ihmisvihalle ja rasismille on mahdollista suoda ymmärrys. Alemmilla osaamistasoilla kilpailu työpaikoista ja muista elämän resursseista on kovaa. Maailma on monimutkaistunut, vaatimukset kasvaneet, henkilökohtainen kilpailu koventunut. (Eipä kovin suuri ihme että se ihmetelty vähäinen lajitovereista välittäminen ja solidaarisuus on kuralla.)
Väitän että tässä piilee suurin selitys perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa saamalle suosiolle. Kuitenkaan koska edes suurenmoisilla perussuomalaisilla ei ole kykyä siirtää maailmankelloja takaisin sinne kultaisen onnen teolliseen vanhaan hyvään aikaan, se tarkoittaa että heillä ei ole konkreettisia parannusehdotuksia tälle kehityssuunnalle.
Suomi ja maailma yhä vahvemmin moniarvoistuu, monikulttuuristuu.
Pieni testi: kuuluuko oma työsi, ammattisi suhdanneherkkiin aloihin, jota voisi aivan hyvin tehdä myös työperäinen maahanmuuttaja?
Valtavan työpaikkarakenteen muutoksen sisältä avautuu myö pääselitys sille, että ns. vasemmistolaiset arvot ovat olleet Euroopassa laskusuunnassa. Teollinen aika ja suurten massojen sodanjälkeinen aika vetäytyy täältä pois koko ajan vahvemmin kohti yksilöllisyyden aikaa. Yksilöllisyys on edelleen monelle vasemmistolaiselle merkillisen vaikea pala.
Hyvä kysymys lienee myös, että tunnetusti Suomessa ei mieluusti palkata korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Siivoojiksi kelpaavat kyllä. Onko sittenkin kyseessä tahallinen estäminen, koska taustalla on pelko siitä, että kilpailu työelämän asemista ja mahdolliset kantaväestön hopeasijat nousevat työllistämisen jälkeen myös keskiluokan todelliseksi ongelmaksi? Sivistynyttä rasismia.
Ovatko sitten perheelleen parempaa elantoa muilta mailta hakevat syyllisiä? Osa niin ajattelee, koska kokevat että "ne tulevat ja ne vievät meidän työpaikat!" Ja ehkä ne naisetkin. Sen oman vihan roihauttamiseksi täyteen lieskaansa kannattaa niputtaa ehdottomasti kaikki ulkomaalaisilta jotenkin näyttävät yhteen ja samaan nippuun. Ongelma: ulkomaalaiset.
Muistutuksena, Suomesta lähti Ruotsiin aikoinaan 300 000 ihmistä, n. puolet jäi sinne. On sitä elintason kohenemisen ja perheen elättämisen takia täältäkin onnelasta matkattu pois.
Vai tulisiko sittenkin vikaa etsiä poliittisin valta-asetelmin ja oikeistolaisin arvoin määräytyvästä yhteiskuntasuunnittelusta? Ja siitä, että nykyinen järjestelmä sallii työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön taustalla verojen kiertämisen -ja työlainsäädäntökikkailun, palkkoja poljetaan, työaikoja ei noudateta. Pimeää työtä, harmaata taloutta. Urakkakilpailussa on vilunkiyritysten mahdollista pelata asiansa kunnolla hoitavia yrityksiä ulos eri tavoin.
Kilpailua vääristetään, koska se hyödyttää tietyn moraalin yrityksiä. No, puhdas markkinatalous likaisi kunnon kapitalismin.
Anna Kontula on tutkinut työperäisen maahanmuuton inhimillisiä kohtaloita Olkiluodossa, ja tulokset on julkaistu kirjassaan Näkymätön kylä.
Joka tapauksessa, 150 000 työn tekijää tarvitaan lisää.
Lisättäköön vielä se äärimmäisen tärkeä asia väärinkäsitysten välttämiseksi, että vaikka tietynlaisen rasismin syntysyitä voikin tällä tavoin pyrkiä ymmärtämään, rasistit ovat aina itse vastuussa sanoistaan ja teoistaan.
VastaaPoistaWikipediasta vielä:
Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:
»kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.
Timo Makkonen on määritellyt rasismin seuraavasti: ”Rasismia ovat – – sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella.”
Rasismiksi määritellään siis sekä kansainvälisten sopimusten, Suomen lainsäädännön että tutkijoiden piirissä yleensä nykyään myös kulttuurinen rasismi. Lisäksi puhutaan vaikeasti havaittavasta piilorasismista.
Mites noi 300 000 Ruotsiin työhön muuttaneet liittyy tähän kokonaisuuten?? He lähtivät sinne oikeisiin töihin eli tehtailla (Volvo, Marabou, Saab, Electrolux jne) oli työpaikkoja odottamassa tekijöitään.
VastaaPoistaOnko Suomessa nyt edes 3000 työpaikkaa tehtaissa odottamassa tekijöitään ulkomailta koska ketään ei ole Suomesta saatu niitä tekemään?? Eipä taida olla edes 3 avointatyöpaikkaa johon ei ole löytynyt perusduunia tekeviä täältä..
Työperäinen maahanmuutto ei taida olla tässä maassa ongelma, koska sitä ei ole käytännössä. Suurin osa ulkolaisista tekijöistä tulevat suoraan ulkomaalaisen firman mukana tänne tekemään urakoitaan (Olkiluoto, Telakat, Raksat jne). Tämä totuus sekoittuu usein sekä suurin rahallinen ongelma Suomalaiselle veronmaksajalle turvapaikka perusteinen maahanmuutto joka kasvaa jatkuvasti. Hurjimmat kululuvut ovat olleet 50 000€/v/henkilö mitä on esille noussut valtiontasolta esille (alaikäinen yksin tullut lapsi)ja keskiarvo taisi olla 30 000€/v/henkilö paikkeilla. Tähän kun laittaa esim kertoimen 5000 niin saadaan ko vuoden menot laskettua. Jo seuraavana vuotena kerroin onkin käytännössä 10 000 (= 5000 uutta sekä 5000 viime vuonna tullutta) ja niin edelleen. Työllistymismahdollisuudet ovat suurimmalle osalle tässä taloustilanteessa lähes nollassa. Toki tuettua työllistymistä tapahtuu mutta sekin maksaa veronmaksajille. Pitäisi tarkkaan miettiä missä auttaminen olisi tehokkainta. Kriisipaikkojen lähialueilla pystyisimme auttamaan 5000 asemasta 50 000 ihmistä samalla rahalla. Tällöin myös perheet pysyisivät koossa.
En usko että Suomessa on läheskään sellaista määrä rasismia mitä kaikesta kirjoittelusta voisi kuvitella. Suomalaiset ovat loppujen lopuksi hyvin suopeita muita kohtaan. Lähes 100% tänne muuttaneista on pystynyt jatkamaan omia perinteitä sekä kulttuuriaan lähes täysin vapaasti. Kunniamurhat ovat tosin kielletty mutta eiköhän se ole hyvää positiivista muutosta ei rasismia. Samoin naiset ovat saannet äänioikeudet sekä oikeuden ajaa autoa mikä ei ole kaikkialla vieläkään mahdollista..
Oman reviirin suojelua on kaikkialla maailmassa kaikissa kansoissa ihonväristä riippumatta. Meillä on vain niin huono itsetunto että asia nousee esile sekä syyllistämme itseämme asiasta kuin asiasta aivan liikaa. Monesti uutisissa uutisoidaan suurempien tapahtumien jälkeen mitä meistä on uutisoitu maailmalla... missä muualla harrastetaan pääuutislähetyksissä vastaavaa ??
Itselleni oli Myrskylän tutkimuksessa suurin uutinen tuo selkein luvuin osoitettu, vain 20 vuodessa tapahtunut työpaikkarakenteen valtava muutos. Se on suorassa linjassa sen kehityksen kanssa, jossa ollaan siirrytty teollisesta ajasta tietoyhteiskuntaan. Se on linjassa keskiluokkaistumisen kanssa, yksilöllistymiskehityksen kanssa.
VastaaPoistaSe on suorassa suhteessa myös syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden lisääntymisen kanssa. Koska yhteiskunta kiihtyvästi monipuolistuu ja monimutkaistuu, ala- ja ammattikohtaiset vaatimukset kasvavat, kahtiajako hyvä ja huonosaisiin väsitämättä kasvaa ja kiihtyy. Kokoomusjohdoisesti vieläkin vauhdikkaammin johtuen heidän eturyhmiensä tahtomuksien toteuttamisesta. Vaikkakin, puoleukuviot taitavat olla jämähtäneitä paljolti edelleen sinne teolliseen aikaan.
Sosiaalista pääomaa ja avustavaa tukiverkkoa tulee olla koko ajan enemmän - ne joilla sitä on, menestyvät. Ne joilla ei ole, ei ole.
Sotien jälkeen köyhät tekivät keskiluokan kanssa diiliä, ja siitä oli seurauksena laaja hyvinvointi. 90 -luvulta alkaen keskiluokka on lähtenyt kuiten taloudellisen eliitin, ns. yläluokan kelkkaan, koska se on hyödyttänyt heitä yksinkertaisesti henkilökohtaisen vaurastumisen merkeissä.
Oivallinen kirja näiden kysymysten ihmettelyyn on äskettäin edesmenneen tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan Jokuveli. Siinä selviää selkeästi nämä yhteiskunnalliset kehityskaaret ja uumoillaan uskottavasti mitä sieltä tulevaisuudesta mahdollisesti tuleman pitää. On monia mahdollisuuksia.
Kansainvälisesti sovitut humanitaariset turvapaikat Suomesta tulee tietenkin hoitaa - oleellinen vika on kotouttamisessa. Sitä ei tehdä riittävästi eikä oikein.