Marilyn Monroe nähty Turun Härkämäessä

 Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 26.7.2024

Flikka oli K-pop-videossa nähnyt siivun Marilyn Monroesta. Hänestä ja koko ilmiöstä sikisi hyvä keskustelu, mikä johti siihen, että tutkasin Vaski-kirjastoista Monroen elokuvat. Raisiosta löytyi Niagara, ja ei kun fillarin selkään ja hakemaan. 

 

Niagara on vuodelta 1953 ja sitä pidetään Marilyn Monroen läpimurtoelokuvana. Enkä ihmettele. Kun alun sekavuuksien jälkeen Marilyn paljastetaan kuviin ensimmäisen kerran – Hollywoodissa naiset heräsivät toki muutoinkin aina tukka kunnossa ja punat huulissa – niin asetelmassa on samaa hunajahohtoa kuin seitsemän kääpiötä näkemässä Lumikkinsa ensimmäistä kertaa. (Seven up, kertoo vanha vitsi mitä silloin tapahtui.) Kohtalokkaan viettelijättären roolista pöllähtää vielä tänäkin päivänä sakea viehätysvoima. 

Niagara veti virtauksen lailla miehet elokuvateattereihin - valtava, maailmanlaajuinen seksisymboli oli syntynyt. Mikä ei koskaan kadonnut, vaikka Marilyn nukkui barbituraattimyrkytyksen tuomaan ikiuneen 36-vuotiaana vuonna 1962. 

Paljon jäljitelty "Monroe-look" elää edelleen. Siihen kuuluu mm. vaaleaksi blondattu tukka, tummiksi piirretyt kulmakarvat, hehkuvan punaiset huulet ja se kauneuspilkku. Ja tietenkin seksuaalisesti vetoava vartalo, keinahteleva kävely, puoliavoimet silmät ja suu. Ja jos lauletaan kuten Marilyn, silloin tyyli on utuinen vibraatto. 

Uransa suhteen Marilyn Monroe ei ollut tyhmä hyväksikäytetty bimbo. Studion kanssa hän rakensi tietoisesti itse itsestään imagotuotteen: sodanjälkeisen Amerikan ihannetyttö, pehmeä, naiivi ja seksuaalisesti rohkea. Visioonsa vaikutti ilmeisen paljon se, että hyvin nuorena hän käytännössä asui elokuvateattereissa ja suosikkinäyttelijänsä oli Jean Harlow, tuo 1930-luvun seksisymboli ja platinablondi.

 

Mutta valkokankaiden takana, tähtikuviensa takana Marilyn Monroe, syntymätodistukseenkin väärin kirjoitettuna Norma Jeane Mortenson, eli lapsesta asti hyvin rikkonaisen ja eri tavoin onnettoman elämän. Toinen mutta – ehkä vain juuri sen pakonomaisesti työntämänä tapahtui kaikki kuuluisuus ja elokuviin, lauluihin ja valokuviin taltioima kuolemattomuus oli mahdollinen? Simpukka ja helmen syntysyyt; ei voi tietää.

Tuleva Marilyn Monroe äitinsä Gladysin kanssa.

 

Eräs yksityiskohta vielä. Kun musta laulaja Ella Fitzgerald oli pääsemässä kuuluisan Macambo-klubin lavalle 1955, niin rotuerottelun aikana paikan pomo epäröi kovasti. Ellan tueksi tuli Marilyn Monroe, joka lupautui istumaan joka ilta eturivissä. Jokainen keikka oli loppuunmyyty. Toinen tähti oli syntynyt ja yhteiskunnallisesti tärkeät asiat saivat valoa kuin kynttilästä kynttilälle tulta.

 

Kirjoittaja asuu Turussa, ja seuraavaksi on Piukat paikat Laitilan kirjastosta

 

Jazzkukossa legendaluokan artisteja tänä vuonna

Jazzkukko Festivaali järjestetään kymmenettä kertaa Laitilassa. Juhlavuoden pääkonserttiin järjestäjät ovat onnistuneet kiinnittämään esiintyjiksi kansainvälisesti kiinnostavia nimiä.

Jazzgenressä ja kitarapiireissä korkealle arvostetun yhdysvaltalaisen Mike Sternin Laitilan keikka on ainut Suomessa tänä vuonna. Fuusiojazzin mestari on edelleen kovassa iskussa.

Hänen yhtyekokoonpanonsa on myös huippuluokkaa. Toisena kitaristina on hänen vaimonsa Leni Stern, joka vuonna 2017 nimettiin Guitar Player -lehden 50-vuotisjuhlanumerossa yhtenä kaikkien aikojen 50 sensaatiomaisimman naispuolisen kitaristin listalle. Sähkökitaristina hän onkin tehnyt tärkeää uria avaavaa työtä jazzin saralla muillekin naiskitaristeille. Lähivuosina Leni on tehnyt upeita albumeja länsiafrikkalaisin elementein. Leni ja Mike ovat olleet naimisissa vuodesta 1980. 

 

Virtuoosimainen trumpetisti ja Grammy-palkintojen Randy Brecker on käytännössä keikkaillut tai soittanut studiomuusikkona miltei kaikkien jazzin huippunimien kanssa. 

Muun muassa Carlos Santanan luottorumpalina toiminut Dennis Chambers on tunnettu salamannopeista käsistään ja tripleteistään bassorummulla. Todella lahjakas Chambers on aloittanut ammattisoittajan uran Baltimore-alueen yökerhoissa 6-vuotiaana, kyllä, luit oikein, kuusivuotiaana, treenattuaan toki sitä ennen pari vuotta. 

Basisti Chris Minh Dokylla taas on taitojensa myötä arvomeriitti, joka harvalta löytyy: vuonna 2010 Tanskan kuningatar Margareeta II löi Dokyn ritariksi hänen taiteellisten ansioidensa vuoksi.

 

Kirkkopuistokonsertin aloittaa yhtyeensä kanssa Jazzkukon viime vuoden nuorten jazzkitarakilpailun voittaja Elis Krzywacki. Hän on yksi lupaavimmista nuorista urallaan nousussa olevista jazzkitaristeista Suomessa.

 

Pitkästä aikaa puistolavalle nousee myös festivaalin taiteellinen johtaja Kari Antila Quartettinsa kanssa. Vuoden sisään hän on tehnyt runsain mitoin keikkoja Euroopassa ja Meksikossa runkonaan uuden albuminsa Dahill Roadin kappaleet. Jazzkukossa Quartetin vierailevana tähtenä on suomijazzin tunnustettu maestro, saksofonisti Eero Koivistoinen.

 

Puistokonsertin päättää tänä vuonna Lontoosta saapuva Imaani. Laulajatar tuli laajaan tietoisuuteen jo vuonna 1998, jolloin hän sijoittui toiseksi euroviisuissa kappaleellaan "Where are you". Soulin, R&B:n ja bluesin ja jazzlaulun taitaja Imaani on kiertänyt maailmalla pitkään Ingocnito-yhtyeen ykkösartistina.

 

Tänä kesänä järjestäjät ovat halunneet tehdä piknik-väelle lisää tilaa lavan edestä, ja siksi koko puisto on anniskelualuetta. Lain mukaan omien alkoholijuomien tuominen alueelle on kiellettyä.

Sami Pitkämö tuo tullessaan hyväntuulen musiikkia

Vakkasuomalaisen yleisön suureksi suosikiksi noussut Sami Pitkämö on Jazzkukossa esiintymässä kolmatta kertaa. Tänä vuonna kuullaan monipuoliselta muusikolta taas jotakin uutta.

– Meidän materiaali on viihdejazzia ja vähän myös poppia. Semmosta hyväntuulen musiikkia.

Pitkämö ei osaa sanoa omaa yhtä suosikkiartistia, mutta tietty musiikillinen suunta innostaa:

– Big bandit ja puhaltajat puhuttelee mua aina. Ellington, Basie, Miles, Coltrane ja Marsaliksen veljekset esimerkkeinä.

Sami Pitkämö on monelle tuttu suositun Tanssii tähtien kanssa -ohjelman orkesterin johtajana. Miten sovitukset ja muut tehdään kun taustalla on tiukka aikataulu?

– Meillä on 4-henkinen sovitusryhmä, jolle jaan sovitettavan materiaalin aina maanantaiaamuna. Ja perjantaiaamuna ne sitten treenataan bändin kesken. Ohjelman paras puoli on se, että se tehdään livenä ja sen tekemisessä on mukana hienoja ammattilaisia.

Facebookin artistisivulla esittelystä selviää, että  Sami Pitkämö on muusikko ja penkkiurheilija. Mikä on ykköslajisi?

– Kyllä se kuningas-jalkapallo on. Uskon EM-kisoissa Espanjan voittoon.

 

Jazzkukon puistokonsertti on lauantaina 27.7. Laitilan kirkkopuistossa.

Liput ja ohjelma täältä.

 

Juttu julkaistu Laitilan Sanomissa 28.6.2024