Tuoreimman Voima-lehden 8/2015 haastattelussani on runoilija Marianna Kurtto.
 |
| Kuva: Noora Sällström |
Rotta, tuo nelijalkainen eloonjäämisviettimme?
Viides runokokoelmasi
Rottakuningas (WSOY) ilmestyi tänä vuonna. Kirjan nimi juontuu myyttisestä keskieurooppalaisesta
ilmiöstä, jossa rotat tarttuvat ahtaudessa hännistään toisiinsa kiinni pääsemättä
irti. Millainen
henkilökohtainen suhde sinulla on rottiin?
Ehdottomasti enemmän teoreettinen kuin käytännöllinen.
Kiinnostuin tästä pieneläimestä, koska siihen liitetään mustan surman ja muun
takia niin paljon inhoa ja vihaa.
Kokoelmasi on täynnä eriskummallisia
eläimiä, monet ihmisen toimista sukupuuttoon kuolleita. Miksi juuri eläimistä
puroutui tämän runokirjan päälähde?
Jossain vaiheessa aloin vain havaitsemaan näitä oikeasti
kummallisia ja ihmeellisiä eläimiä. Samaan aikaan kiinnitin huomiota myös
rottiin, ja totesin että voin yhdistää nämä samaan kokonaisuuteen. Halusin
jakaa muille tätä omaa ihmetystäni näiden eliöiden edessä. Vaikka mustuutta
onkin, toivon tietenkin että kirjastani löydetään myös siellä olevaa valoa.
Kirjassasi elävät
varsin pienessä tilassa myös mies ja nainen. Kuinka paljon muut runosi kertovat
juuri ihmiseläimelle lajityypillisistä ominaisuuksista?
Ilman muuta ne kertovat, sillä runouteni tarkoitus on
ylisummaan kertoa, millaista on olla ihminen. Tässä kirjassa siitä kerrotaan
eläinten kautta, joihin toki myös mies ja nainen kuuluvat.
Kriitikot ovat
löytäneet runoistasi vahvaa kapitalismikriittisyyttä. Mainitse kolme
muutettavaa asiaa nykymaailmasta?
Tiedän että sellaista kritiikkiä kirjassa on, mutta se on
syntynyt sinne lähinnä vahingossa. En ole yhteiskunnallinen kannanottaja, mutta
koska yhteiskunta kuuluu ihmisen elinpiiriin, olen viitannut siihen kuten mihin
tahansa muuhun asiaan maailmassa.
Kerro jokin oma
menetelmäsi, miten paperille voi runollistaa luonnontieteiden todellisuutta?
Oma tapani on, että alan vain kiinnittämään intuitiivisesti
huomiota johonkin yksityiskohtaan, joka minusta tuntuu jostain syystä laajenevan.
Se voi olla esimerkiksi aivan sattumalta eteen tullut wikipediatieto. Kirjoitan
sen ylös, ja lähden laajentamaan sitä sitten kirjoittamalla.
Olet suomentanut mm.
Muhammad Alin elämästä kertovan kirjan – mitä yhteistä nyrkkeilijällä ja
runoilijalla on?
Taisteleminen.
Tunnet myös
leffamaailmaa – kuvaile millainen Rottakuningas olisi elokuvana?
Vähän vaikea koska siinä ei ole juonta – kokeellinen
luontodokumentti, missä esiintyisi myös ihmisiä.
Runoilijan oma
kysymys ja vastaus siihen?
Mikä runokokoelmasi eläimistä haluaisit itse olla?
Ehkä meduusa joka elää ikuisesti tai kampasimpukka jolla on
sata silmää. Mutta ehkä lopulta kuitenkin tähtikuonokontiainen, sokea maamyyrä jolla
on supernopeat aistit, se ”ei mieti puuttuvaa / vaan mitä on”.
Muutamat valitut sanat
Kävelevät kalat harhauttavat, ekologiset lonkerot
purkautuvat kun puhaltaa, limaajakala limaa
ja eritteestä ommellaan vaatteita, kekseliäs ihminen
ei keksi syytä lumesta löytyville madoille, lumiukko
hapertuu
kasaan, elimet syödään sisältä
että terveisiä vain, puhun rakkaudesta, vaikka sitä on
vaikea nähdä
kaikkia asioita kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti