Luin omilla etsivän nuorisotyön silmälaseilla 1.2-12 julkaistua Pekka Myrskylän tutkimusta HUKASSA - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
Luettavissa täältä.
Tutkimuksen loppupuolella selviää mielestäni sivujuonteena eräs suomalaisessa yhteiskunnassa moniin asioihin ja ihmisten elämään vaikuttava, erityisen suuri asia selkeillä numeroilla:
"Miksi heikosti koulutetut eivät saa töitä? Siksi, että heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut. Lisäksi heikosti koulutettujen työpaikoista kilpailevat maahanmuuttajat.
Matalan koulutuksen työpaikoista voi olla jopa kaikkein kovin kilpailu. Koko maan työpaikkojen lukumäärä oli vuonna 2010 vain 3 000 suurempi kuin vuonna 1990."
"Työpaikkarakenteessa on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt 453 000:lla, keskiasteen kasvanut 145 000:lla ja alin korkea-aste vähentynyt 14 000:lla (entinen opistotaso, joita ei enää valmistu). Alemman korkeakouluasteen työpaikkojen määrä on kasvanut 167 000:llä ja ylemmän korkeakouluasteen 158 000:lla."
"Maahanmuuttajien työllisyystaso on sama kuin kantaväestöön kuuluvilla vain perusasteen tutkinnon suorittaneilla."
Tähän yhtälöön kun liitetään köyhyyteen olennainen, sairastuttava käsite statusahdistus, niin tietylle lajityypilliselle, olemassaolevalle ihmisvihalle ja rasismille on mahdollista suoda ymmärrys. Alemmilla osaamistasoilla kilpailu työpaikoista ja muista elämän resursseista on kovaa. Maailma on monimutkaistunut, vaatimukset kasvaneet, henkilökohtainen kilpailu koventunut. (Eipä kovin suuri ihme että se ihmetelty vähäinen lajitovereista välittäminen ja solidaarisuus on kuralla.)
Väitän että tässä piilee suurin selitys perussuomalaisten viime eduskuntavaaleissa saamalle suosiolle. Kuitenkaan koska edes suurenmoisilla perussuomalaisilla ei ole kykyä siirtää maailmankelloja takaisin sinne kultaisen onnen teolliseen vanhaan hyvään aikaan, se tarkoittaa että heillä ei ole konkreettisia parannusehdotuksia tälle kehityssuunnalle.
Suomi ja maailma yhä vahvemmin moniarvoistuu, monikulttuuristuu.
Pieni testi: kuuluuko oma työsi, ammattisi suhdanneherkkiin aloihin, jota voisi aivan hyvin tehdä myös työperäinen maahanmuuttaja?
Valtavan työpaikkarakenteen muutoksen sisältä avautuu myö pääselitys sille, että ns. vasemmistolaiset arvot ovat olleet Euroopassa laskusuunnassa. Teollinen aika ja suurten massojen sodanjälkeinen aika vetäytyy täältä pois koko ajan vahvemmin kohti yksilöllisyyden aikaa. Yksilöllisyys on edelleen monelle vasemmistolaiselle merkillisen vaikea pala.
Hyvä kysymys lienee myös, että tunnetusti Suomessa ei mieluusti palkata korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Siivoojiksi kelpaavat kyllä. Onko sittenkin kyseessä tahallinen estäminen, koska taustalla on pelko siitä, että kilpailu työelämän asemista ja mahdolliset kantaväestön hopeasijat nousevat työllistämisen jälkeen myös keskiluokan todelliseksi ongelmaksi? Sivistynyttä rasismia.
Ovatko sitten perheelleen parempaa elantoa muilta mailta hakevat syyllisiä? Osa niin ajattelee, koska kokevat että "ne tulevat ja ne vievät meidän työpaikat!" Ja ehkä ne naisetkin. Sen oman vihan roihauttamiseksi täyteen lieskaansa kannattaa niputtaa ehdottomasti kaikki ulkomaalaisilta jotenkin näyttävät yhteen ja samaan nippuun. Ongelma: ulkomaalaiset.
Muistutuksena, Suomesta lähti Ruotsiin aikoinaan 300 000 ihmistä, n. puolet jäi sinne. On sitä elintason kohenemisen ja perheen elättämisen takia täältäkin onnelasta matkattu pois.
Vai tulisiko sittenkin vikaa etsiä poliittisin valta-asetelmin ja oikeistolaisin arvoin määräytyvästä yhteiskuntasuunnittelusta? Ja siitä, että nykyinen järjestelmä sallii työperäisen maahanmuuton hyväksikäytön taustalla verojen kiertämisen -ja työlainsäädäntökikkailun, palkkoja poljetaan, työaikoja ei noudateta. Pimeää työtä, harmaata taloutta. Urakkakilpailussa on vilunkiyritysten mahdollista pelata asiansa kunnolla hoitavia yrityksiä ulos eri tavoin.
Kilpailua vääristetään, koska se hyödyttää tietyn moraalin yrityksiä. No, puhdas markkinatalous likaisi kunnon kapitalismin.
Anna Kontula on tutkinut työperäisen maahanmuuton inhimillisiä kohtaloita Olkiluodossa, ja tulokset on julkaistu kirjassaan Näkymätön kylä.
Joka tapauksessa, 150 000 työn tekijää tarvitaan lisää.