perjantai 27. helmikuuta 2009

Kevät napittaa talven takkia, valo tulee


Vapaat markkinat.
Mitä tapahtuu jos yksilössä, ihmisessä itsessään on vapaat markkinat?
Mitkä voimat kipuavat helposti nahkapurtilon kapteeneiksi 
jos ei ole riittävästi moraalintajua ja tahdonvoimaa kauaskantoisten,
ikiarvojen huippujen suuntaan?
Mielihyvä, Mielihalu, Nautinnonhaku, Itsekeskeisyys ensin, 
ja sitten niiden jälkeen 
Riippuvaisuus, Pakonomaisuus, Narsistisuus
ja niiden jälkeen
Mustavalkoiset Värit.

Talouden markkinat kaupan olevine tavaroineen asioineen 
rakentuvat vastakappaleina ihmisten
perustarpeille, tarpeille, haluille ja ikävystymisen torjuntatöihin.
Mainonta ja markkinointi luo mielikuvia, muuttaa puhtaita
mielihaluja mukamas tarpeiksi ja sitten pitääkin mennä kauppaan ostamaan.

Toisaalta ympäröivä lähimaailma ja koko maapallukka ja sen ihmisten aikaansaama 
kulttuuri kehittyy koko ajan, ja koko ajan
myös tarpeet muuttuvat, elävät. 
Yksilö muuttuu, se tahtoo kumittaa vanhaa ja piirtää uutta itseään koko ajan. 
Luonnostelua.
Osa tästä kehityksestä on sidottu rahaan ja ostamiseen. Ei sovi painaa alas
rahapotentiaalin merkitystä siinä, mitä voit esimerkiksi itseesi opiskella,
mihin henkisesti rikastuttaviin olosuhteisiin pystyt kuljettamaan itsesi, onko
sinulla esteettisesti kaunis ja virikkeellinen koti, mitä
pystyt antamaan lajitoverien suuntaan kun henkinen ja materiaalinen paketti on rikkaampi?
Raha on resurssia, joka mahdollistaa toimintaa.
Jos ei ole rahaa, pitää luoda rahatonta toimintaa, mikä voi olla
sisällöltään hyvin rikasta. Ehkäpä aidompaa, paremmista lähtökohdista pulpunnutta.

Perustarpeet. Ne ovat ihmiseläimellä tunnetusti aika pienet, mutta samalla hyvin suuret.
Mutta mitä sen jälkeen kun perustarpeet on saatu tyydyttävään tilaan; mitä
silloin ihminen itsellään ja elämällään tekisi?
Siitä puitteiden puunauksesta kun ei oikein ole tarkoituksellisen
elämän sisällöksi.

Menee henkilökohtaiseksi.
Jokaisella menee elämä hyvin henkilökohtaiseksi.
Ainakin välillä.
Edes.

;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti