Hävittämisen verisuonista

Turussa pidettiin 7.6. lentonäytös, johon oli erityisesti tuotu ulkomaisten valmistajien hävittäjiä ns. myyntipyödälle. Suomen puolustusvoimien kun kuulemma pitää mennä hävittäjäostoksille lähivuosien aikana kun Hornetit väistämättä vanhenevat käsiin.

Hävittäjien kehittäminen on kallista työtä. Turun Sanomien mukaan esimerkiksi parikymmentä vuotta kestäneen yhdysvaltalaisen F-35:n kehitysprojektin hinnaksi on arvioitu 400 miljardia dollaria.

Olimme tänään nopealla päätöksellä Paattisilla luontopolkukierroksella, laavulla tehtiin nuotion äärellä makoisa lounas. Oikein mukavaa. Takastullessa Vahdon kautta oli jengiä tienvieruksilla niin solkenaan että stoppasimme mekin toviksi katsomaan aukealle kohdalle osunutta lentonäytöstä.

Ja tottakait runoilijaa kiinnostaa hävittäjät. Tuho, luova tuho, uudet yhdistelmät – valtava tiivistetty voima pesäänsä tai reviiriään puolustavan linnun ideassa.
Todennäköisesti valtava turha työ, joka ei koskaan täytä kertaakaan sitä lopullista päätarkoitustaan, hävittämistä. Tämä varustelukilvan potentiaalien tarkkaan harkittu paljastelu jne.

Ja poliittisen vastuun merkitys ja henkilökohtaisten valintojen kääntyminen - hetkessä voi vihreän paperin rauhanlipun heiluttajasta tulla tehokkaimpien sotavälineiden intomielisin puolustaja, jos itse joutuu aitoon päätösvastuuseen niiden olemassaolosta ja niiden mahdollisesta käytöstä. Mielenkiintoinen ilmiö joka toteutuu joka puolella muuallakin politiikassa.

Meitä oli siinä samalla pienellä peltotiellä seisoskelemassa ehkä 20–30 eri-ikäistä ihmistä. Sitten paikalle körötteli tilan isäntä Nissanillaan ilmeisesti poikansa siinä hantin puolella. Mies pysätti kohdallamme autonsa ja huusi jollekin alle kymmenvuotiaalle pojalle:
"Annas poika niiden vehkeiden olla!"
Poika leikki jonkin ruostuneen kehikon ääressä aikaansa kuluttaen, seuraavaa konetta odotellen. Ei ollut mitään ns. omaisuuden vahingoittamisen mahdollisuutta.

Herra isäntä jatkoi selkeästi tikusta tehdyn näytösluontoisen episodin jälkeen matkaansa omakotitalonsa pihalle, ja tuli sitten kohta takaisin partiointiaan tarkkasilmäisesti jatkaen. Veikkaan että ajelee siellä vieläkin.

Tämä tapahtui millimetripaperilla, mutta samaan aikaan taivaalla hävittäjä piirsi täsmälleen samaa inhimillistä tahtomusta kuin tuo isäntä-maanomistajan helvetin typerä käyttäytyminen.

Paattisten luontopolulla on myös entisaikainen sudenkuoppa. Liittyy oleellisesti näihin muihin lentokonekuviin.