lauantai 29. marraskuuta 2008

Ajan piirtäjät

Tänään mietin sitä, miten jokaisella ajalla, aikakaudella on
omat tekijänsä, tyylien luojat ja asioidenkeksijät, jotka nostetaan
kastiin, jotka luovat tunnustetusti uuden uraa, muidenkin tulla.
Reiäntekijät isoon huomiseen. Pienistä ihmisistä tapahtuu suurnaisia ja miehiä.
Jotkut jopa patsoittuvat.
Ja sitten; jokaisella meillä on omassa elämässään se sama
madonreikä kuljettavana; elämä on ihmismadolle se reikäilymaasto.
Päivät kulkevat ihmisen läpi, humisee, tulee uusi päivä, ainakin usko on siihen.
Päivät muistottuvat eräänlaiseksi elämännielemisestä aikaansaaduksi paskaksi, ulosteiksi.
Joidenkin suurnaisten tai miesten "paska" on hyvin arvokasta, 
esimerkiksi Mozartin musiikki, koska siinä on
enemmän elämää kuin monen ihmisen tavallisissa päivissä, 
jotka koetaan kylläkin olevan lähinnä myös paskaa.

Nyt meni vähän levottomaksi ja peräti pahanhajuiseksi, mutta ilo on siinä sisällä.
Omaa aikaamme me piirrämme. Omaa Kuvaa – kaikessa mitä teemme, väistämättömästi.
Olisi hyvä, jos kynässä olisi terävää sisältöä ja päivien paperia piisaisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti