Mielipidekirjoitukseni Turun Sanomissa 4.5.2017.
Linkki täältä.
Hallitus pyrkii uutterasti puhdistamaan työttömyystilastoja. Oikeistolaiset puolueet tekevät oikeistolaista työttömyyspolitiikkaa, eipä siinä mitään.
Niissä hyväosaisten arvoissa työttömyys on asenteellisesti yksilön oma syy, ja yhtenäiseksi joukoksi niputetetut työttömät ovat laiskoja ja heitä joudutaan elättämään muiden rahoilla. Siksi heitä pitää ohjata tekemällä niiden työttömien olot sietämättömiksi.
Toteutustapojen takaa kuultaa 1950-lukulaiselta näyttävä ihmiskäsitys, joka uskoo että rankaisemalla, pakottamalla ja valvomalla ratkaistaan myös työttömien kysymys.
Esityksissä on muun muassa, että korvausta työttömyydestä vähennetään, jos työtön ei käy töissä. Kolmen kuukauden aikana työttömällä tulee olla 18 tunnin työviikko, jonka tunnit voi jakaa enintään 4 viikon ajalle. Eli tulee olla työssä käyvä työtön, mikä on mahdoton yhtälö.
Tai tulee osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin, joita ovat muun muassa palkaton työkokeilu, palkaton kuntouttava työtoiminta ja niin kutsutut pakolliset hippaleikit.
Aktivointiyrityksille on myönnetty 50 miljoonaa euroa, mutta järkevään tukityöllistämiseen ei ole varoja osoittaa, vaikka rahaa löytyisi miljardien yritystuista.
Uusin esitys on työttömien pakollinen raportointivelvollisuus 7 päivän välein, mikä tarkoittaa miljoonia raportteja.
Voi nyt stasi sentäs!
On hyvin vaikea selvittää, paljonko Suomessa todellisuudessa on työttömiä ja avoimia työpaikkoja.
Työpaikkoja on ilmoitettuna noin 19 000. Maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan oli 260 000 työtöntä ja TE-hallinnon taskulaskimessa 317 300 työtöntä. Näistä puuttuvat muun muassa tilastojen ulkopuolella elävät, piilotyöttömät, karenssille pudotetut, pätkätyöläiset, tukitoimenpiteissä olevat sekä työkokeiluissa ja TE-koulutuksissa olevat.
Uusilla mahdottomilla vaatimuksilla lakaistaan suuri määrä ihmisiä TE-tilastoista karensseille ja alennetun toimeentulotuen maton alle.
Työttömien psyykkistä nujertamista tehdään paikoin suurella innolla. Hyvien ihmisten syrjivä ihmisviha etsii kohteensa: maahanmuuttajat, avioliittohomot ja työttömät ihmiset.
On merkillistä, miten hiljaa ay-liikkeet ovat tästä työttömien ankarasta kohtelusta. Niillä olisi hallussaan todellista vaikutusvaltaa, mutta katselevat muualle. Keskittyvät palkansaajien aristokratian etujen turvaamiseen ja suut on ilmeisesti ostettu hiljaisiksi. Se siitä palkansaajaluokan solidaarisuudesta.
Virallinen Suomi juhlii 100-vuotista taivalta teemalla "Yhdessä". Tämä työttömiin kohdistettu rakenteellinen rasismi on siinä valossa todella irvokasta.
Eriarvoisuuden kuiluja kaivetaan urakalla. Eipä sen kohutun teloituskolikon kansalaissodan henki kovin kaukana leiju tästäkään ajasta.
Entä vaihtoehto suhdanteisiin, joissa melkein kuka tahansa voi milloin tahansa saada työttömän C-luokan statuksen?
Etsivän nuorisotyön toimintamalli perustuu siihen, että ollaan nuoren puolella ja tarjotaan osaamisapua ilman, että selän takana on karensseja tai muita peukaloruuveja. Yksinkertainen ja edullinen malli, jossa ihminen kohtaa ihmisen yksilöllisesti ja keskinäiseen luottamukseen perustaen.
Sovellettuna tämä toisi positiivisia tuloksia myös TE-sektorille ja purkaisi valtavan määrän turhaa kontrollityötä. Varsinkin nyt, kun kasvava talous vetää ylöspäin ja luo uusia toimeentulon mahdollisuuksia.
Marko Laihinen
Taide- ja kulttuuripuolen sekatyöläinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti