(Julkaistu Laitilan Sanomissa 31.7.2015)
Kari Antila on tietoisesti pyrkinyt kokoamaan ensimmäisen Jazzkukko-festivaalin musiikkikattauksen monipuoliseksi. Rytmimusiikin sielukasta pulssia pääsevät lauantaina puistolavalla viimeisenä iskemään Pepe Ahlqvist ja kitaristi Jarmo Hynninen yhtyeineen. Kummallekin muusikolle on tunnusomaista persoonallinen notkeus eri musiikkilajien raja-aitojen ylittämiseen.
– Olen aina ollut vähän utelias, ja bluesin lisäksi olen esiintynyt jazzmuusikoiden, rokkareiden ja myös pelimannien kanssa, toteaa jo 60-luvun lopussa oman uransa aloittanut suomibluesin legenda Ahlqvist.
– En ole puritaani ajatusmaailmaltani enkä sillä lailla vintage, että olisin jämähtänyt vain jonkin tietyn aikakauden musiikkiin.
Tämä on näkynyt myös siinä, että vuosien varrella arvostettu laulaja/huuliharpisti on tehnyt keikkoja akustisesti, duona, enemmän rockmeiningillä ja myös big bandien solistina.
Varsinaisen kipinän näihin tummansinisiin musiikkipyörteisiin Ahlqvist sai noin kymmenvuotiaana, kun Brittein saarilta alkoi kuulua bluespohjaista musiikkia. Se kolahti lähtemättömästi. Sen jälkeen alkoi löytyä lisää juuria; Amerikasta Chicagon ja Missisippi Deltan –bluesmuusikot, Muddy Waters ja Robert Johnson kumppaneineen, John Mayall ja niin edelleen.
– Kuuntelin bluesia aivan laidasta laitaan, ja edelleen tänä päivänä olen sitä mieltä, että moneen muotoon taipuva blues on mieletön aarreaitta kun sinne sukeltaa.
Jazzkukossa Pepe Ahlqvistin yhteenä soittaa kitaristi Jarmo Hynnisen johtama kokoonpano. Vaikka Hynninen on nuorempaa kaliiberia, tietty alkutaipaleen samankaltaisuus juurevaan rytmimusiikkiin löytyy.
– 1980-luvun alussa Suomessa oli rockabillybuumi, ja siitä innostuin. Erityisesti vanha Elviksen musiikki edellä. Koska rockabillyssä oli kitara tärkeässä roolissa, niin siitä tuli sitten myös se oma instrumentti.
Fiftarimusiikki laajeni Hynnisellä ensin rautalankaan, siitä luontevasti country & westerniin. Myöhemmin kiinnostus ja taidot etenivät jazzin äärelle. Aina siinä määrin, että kitaravirtuoosi on ollut jo vuosia Metropolian Pop/Jazz-koulutusohjelman opettajana, mukana yli 20 levyllä, tv-konserteissa sekä julkaissut useita oppikirjoja.
Kuten todella monen muunkin suomalaisen huippukitaristin kohdalla, vuosia sitten hän oli myös Kari Antilan kitaransoiton opettaja silloisessa Oulunkylän Pop/Jazz Opistossa. Sieltä liikkeelle lähteneestä ystävyydestä saadaan nyt nauttia Laitilassa runsain mitoin.
Jazzkukko-festivaalien aikaan Hynnisen taipuisaa monipuolisuutta pääsee kuuntelemaan tyyleiltään erityyppisiksi viritetyillä keikoilla.
Oma ennakko-ounastukseni myös on, että festareiden jameissa yleisö tulee pääsemään osallisiksi huikeasta kitaroinnin improvisaatioista.
Ahlqvist ja Hynninen ovat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä – harvakseltaan, mutta aikanaan on syntynyt myös yhteinen levykin.
– Viimeksi olemme tainneet olla yhdessä lavalla vuonna 2007, joten on jo aikakin taas soitella Pepen kanssa.
Samoissa innostuneissa tunnelmissa on Ahlqvist.
– Tosi hyvin mielin olen tulossa Laitilaan, ja uskon että saadaan aikaan todella hyvät festarit.
Teksti: Marko Laihinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti