Sami Feiringin tekemä ja koostama juttu - julkaistu sivustolla 12.2.2015.
Täältä luettavissa kliks!
perjantai 13. helmikuuta 2015
lauantai 7. helmikuuta 2015
Sir Elwoodin vieraskirja: Sinä iltana sataa
Pohdintoja ja fiiliksiä uusimmassa Voima-lehdessä. (1/2015)
Hienoja Ilpo Tiihosen tekstejä – ne hyvin pujotettu säveliin ja laulettu matkaan levylle.
Täältä kuunneltavissa tuo kosketusta tehnyt Kultainen piikki -kappale.
Täältä lisää infoa projektista ja albumin tilaus.
tiistai 3. helmikuuta 2015
Pimeää touhua nykyinen lamppukauppa
 |
| Parhaillaan ei enää wörki työpöydän loisteputki. |
(Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 3.2.2015)
On tämä valopilkkujen Turku ollut sitten
hämärä häkki tänä talvena. Liekö jokin vitamiininpuutoskin vielä nykinyt sälekaihtimia
suppuun silmistä, mutta on risonut kun pitää päiväsaikaankin ponnistella
nähdäkseen. Siksi luontui tavaksi, että napsauttelin huushollissa kävellessäni täysvalaistusta
päälle. Ja puoliso asteli kohta perässä valoja sammutellen – maatalon tyttö ja
säästäväinen luonne – täälläkään ei sähkömittarit seinillä hurraa!
No niin, totkaiken siitä valojen pränkkäämisestä kärvähteli pian joka
huoneen lampuista polttimoita. Kuten ”hallitun vanhenemisen” bisnes-logiikkaan
kuuluukin – kas sopiva lyhytikäisyys tuotteissa, se saa Kuluttajan rahat useammin
liikkeelle kaupan suuntaan.
Nykymaailman monimutkaisuuden voi kirkkaasti nähdä ylipaljoutta tursuavan
polttimovalikoiman edessä. Ennen piisasi hehkulamppu suurin piirtein oikealla
wattimäärällä, vaan eipä enää.
Tässä lähellä on tavaratalo, ja astuu sinne mihin aikaan tahansa, niin aina
siellä on se Toljottajien Seurakunta sen lamppuseinämän edessä. Kyttäämässä
kuin mykät munkit ensi kertaa punaisten lyhtyjen kadulla. Kämmenellä mallina se
erilaisten zipanneiden polttimoiden keko. Ja henkilökunnalla on nihkeää merkintöjen
tavaamisen ja etsimisen kanssa: yleensä siitä oikeasta kohtaa on hyllyn koukku
tyhjä. Tulee ensi viikolla, ehkä. Tai ei sellaisia myydä täällä. Tuollaisten valmistus
on lopetettu. Osta äijä uusi valaisin, tästä tätä ledimeininkiä.
No löytyi viimein oikeaa nykyvaloa, ja onnistuin jopa saamaan ne kirosanojen
kierteillä paikoilleen, vaan mikä lopputulema? Kun keittiössä painaa katkaisijasta,
niin tällaisilla vakkasuomalaisilla geenisulakkeilla ehtii juoda pannullisen kaffetta,
turkkarin lukea, imuroida, käydä pari kertaa vessassa ja vielä laatoittaa huonoilla
taidoilla naapurin kylppärin – ennen kuin se pirun kallis ekolamppu orastavasti
tuikuttaa niin, että sen valossa voi kulkea ilman käsikopeloa. Hiukan kyllä epäilen,
että pysähtyykö se ilmastonmuutos tosiaan näihin valojuttuihin, mutta olkaamme
uskossa vahvoja.
Sen verran tuli alakulon persluikkua laskettua tuossa marras-joulukuun
kestäneessä yössä, että piruuttani tilasin kokeeksi vielä sellaisen
kaamoslampun. Jo vain näkee puuhata ja lukea – onkin muuten niin kirkas tehovalo, että sivusilmällä
voi kurkata seinän varjokuvasta, että minkä väristä nestettä siellä kallossa sisällä
häälyy. Ja öisin näkee samanlaisen kellertäviä unia, joissa kopeloi
aurinkolaseja kun häikäisee jostain syystä koko ajan niin helvetisti. Mutta ei
siitä juuri mitään muuta apua ole ollut. Mutta vot - valitukset sikseen, nähdäkseni kevät
se sieltä jo tulossa on ja pitkät päällä!
Kirjoittaja on Turussa asuva valon
lapsi ja hämärä mies
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
perjantai 16. tammikuuta 2015
Aforismisikermä Kampissa ja Pasilassa
HSL, Suomen aforismiyhdistys ja HKL tekivät seitsemättä kertaa yhteistyötä ja sen tulemana aforismeja matkaa taas pääkaupunkiseudun raiteilla matkustajien iloksi ja purtavaksi.
Kampanja on saanut joka vuosi myönteistä palautetta - ehkä hetiyden maailman kuhinainen matkustaminen tarjoaa sittenkin soveliaita toveja pysähtyä lukemaan ja pohdiskelemaan tuoreita mietelauseita.
Yli sata kirjoittajaa lähetti tänä vuonna raadille aforismejaan, ja 31:lta tekstejä valittiin.
Oma sikermäni pääsi mukaan, ja sikermiä voi nähdä julisteissa Kampissa ja Pasilassa.
Kampanja on liikkeellä tammikuun loppuun asti.
HSL:n tiedote TÄSTÄ.
tiistai 13. tammikuuta 2015
Halokehrät ilmestyy maaliskuussa
Kirjani kustantajan Poesian sivuille olivat ilmestyneet piakkoin julkaistavan kirjani tiedot.
Ennakkotilaus (18€ + postikulut) TÄTÄ KAUTTA KLIKATEN
HALOKEHRÄT
Aforistisen runollinen Halokehrät kerii auki kirkasta ajattelun valoa, johon ihmisyyden kylmät hetket kietoutuvat. Tulevaisuuden näkymissä jokaisella on pieni pakollinen kiinalainen puutarha mukanaan. Onko lapsella ja pistoolilla mitään eroa? Entä kauhistuttavuuteen vangitulla orangilla ja pienellä tytöllä?
Marko Laihinen vyöryttää lukijalle tunteen ja älyn haasteita, jotka liikkuvat ristiriitaisina vapauden ja riippuvuuden täyttämässä maailmassa. Silti kirjan kehräämä kuva elämästä ei ole toivoton; katoamattomana karttanamme on hetkellisyyden valoisa ääriviivoitus. Olemisen melankolinen kauneus kätkeytyy katoavaisuuden varmuuteen ja avartuu lopulta myötätuntoisiin kysymyksiin.
Tekstinäyte:
halokehrät
hidastavat
teehuoneet rakennetaan taidolla hutaistuksi, epäsymmetrisiksi
on liike, dynamiikka
|sisin.
ei-elämä tulee sanotuksi kauneudella
juotava seremonia
fenixlinnut
irrottavat seinistäsi
pesäaineksensa
palaavat vedenalaiseen yöhön
 |
| Kuva: Virpi Alanen |
lauantai 10. tammikuuta 2015
"Onko meillä varaa olla elvyttämättä?"
Poikkesin tänään mielenkiinnosta lounasaikaan pienelle politiikalle Runosmäen nuorisotalolle.
Siellä oli koolla Vasemmiston varsinais-suomalaisia kansanedustajaehdokkaita ja myös puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Muutamia poimintoja hänen ja muiden ehdokkaiden taloutta ja työllisyyden nykytilaa koskeneista puheista.
Elvyttämistä ei Arhinmäen mukaan pidä pelätä – valtion velalla ei ole mitään tekemistä kotitalouden velan kanssa. Suomella on suhteessa BKT:een vuosibudjetista velkaa n. 60%, kun Saksalla luku on 80% ja Iso-Britannialla vieläkin enemmän.
Julkisen puolen osuuksia ei ole väitteistä huolimatta Suomessa lisätty, vaan se on kasvanut suhteellisesti sen takia, että yksityiset markkinat ovat vajonneet taantumaan, tai ovat lamassa. Ostovoimasta on tavallisilla ihmisillä pulaa.
Huomautettiin myös, että oikeistolaiseen perusarvomaailmaan kuuluu valtion omistajaroolin murentaminen ja yksityisten markkinoiden kasvattaminen. Käytännössä oikeistolaiset haluavat purkaa tietyiltä osin Suomen hyvinvointivaltio-mallia, vaikka toki toista puhuvat.
Maailmalla monet talousprofessorit puhuvat elvytyksen puolesta, Suomessa vahvasti ja tuoreesti mm. Heikki Patomäki. Ja niin kummallista kuin se monen mielestä onkin, Vasemmiston talouspolitiikalla on Arhinmäen mukaan sama linja IMF:n ja OECD:n suositusten kanssa. Elvyttäminen tuo työpaikkoja, laittaa rahaa ja kauppaa liikkeelle ja tuuppaa siten taloutta laajassa mitassa liikkeelle.
Kreikassa on kahden viikon kuluttua vaalit. Valtamedia Suomessa puhuu tarkoitushakuisesti Syrizan kohdalla äärivasemmistosta, mikä ei Arhinmäen mukaan pidä ollenkaan paikkaansa. Puolue ajaa siellä yksinkertaisesti humaanin katastrofin pysäyttämistä demokratiaan luottaen. Jos Syriza voittaa vaalit - kuten nyt näyttää - saattaa käydä niin, että sieltä alkaa Euroopaan voimakas liikehdintä toisenlaisen talouspolitiikan puolesta.
Li Andersson totesi, ettei ole mitään näyttöä siitä, että oikeistolainen leikkauspolitiikka toimisi. Hän puhui paljon myös koulutuksen, ilmaston ja ympäristön puolesta ja uskoi, että perustulo on ratkaisu moniin sosiaalipuolen ja perustoimeentulon ongelmiin.
Hänen mielestään vasemmistolainen polittiikka voi olla radikaaliakin verrattuna nyt vallalla oleviin poliittisiin ratkaisumalleihin, mutta sen on aina oltava uskottavaa. Todellisiin ja perusteltuhin vaihtoehtoihin perustuvaa.
Yhdeksi esimerkiksi toisenlaisesta ja onnistuneesta vaihtoehdosta Arhinmäki nosti esille Islannin, joka ei suostunutkaan sille ulkoa asetettuihin talouspakotteisiin, vaan teki omaa elvytyslinjaansa mm. vasemmistolaisen valtionvarainministerin johdolla. Islanti on tänään jaloillaan, työttömyys 4 -5 % luokkaa.
Arhinmäen mukaan todellinen työttömien määrä Suomessa on jo lähemmäs 500 000. Hänen mukaansa ainoa tie tästä syvenevästä talous- ja työllisyysahdingosta pois ovat voimakkaat elvytystoimet. Valtion tulee ottaa velkaa ja aloittaa nyt mm. niitä suuria rakennus- ja korjausprojekteja, jotka jouduttaisiin joka tapauksessa lähivuosina tekemään. Hänen mukaansa oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla elvyttämättä?
* * *
Sinänsä mielenkiintoista kuunnella näitä tuikivasemmistolaisesta vinkkeleistä esitettyjä asioita.
Eri kansanosissa, sosioekonomisissa luokissa ja eri työllisyys -ja talousasemissa olevat ihmiset ajattelevat varmasti näistä asioista monessa kohdin eri tavoin - myös täysin päinvastoin.
Keskinäisen ymmärtämisen kuilu on Suomessa kasvanut - elämme samassa maassa hyvin erilaisia käytännön elämän todellisuuksissa. Ja jotka pysyvät vähintään tietyiltä osin paikoillaan poliittisten päätösten takia.
Kun vallasta, vapaudesta, rahasta, elinolosuhteista ja elämänlaadusta kilpaillaan, niin politiittisessa kamppailussa on se kuulu vastakkainasettelu tietenkin aina olemassa, ja voi sitä paitsi oikein hyvin.
Joka tapauksessa kevään eduskuntavaaleista tulee mielenkiintoiset. Oma veikkaukseni on, että suomalainen poliittinen kenttä myllertää taas kunnon tuolileikin sitten viime vaalien.
Toiset voittaa, toiset häviää.
Siellä oli koolla Vasemmiston varsinais-suomalaisia kansanedustajaehdokkaita ja myös puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Muutamia poimintoja hänen ja muiden ehdokkaiden taloutta ja työllisyyden nykytilaa koskeneista puheista.
Elvyttämistä ei Arhinmäen mukaan pidä pelätä – valtion velalla ei ole mitään tekemistä kotitalouden velan kanssa. Suomella on suhteessa BKT:een vuosibudjetista velkaa n. 60%, kun Saksalla luku on 80% ja Iso-Britannialla vieläkin enemmän.
Julkisen puolen osuuksia ei ole väitteistä huolimatta Suomessa lisätty, vaan se on kasvanut suhteellisesti sen takia, että yksityiset markkinat ovat vajonneet taantumaan, tai ovat lamassa. Ostovoimasta on tavallisilla ihmisillä pulaa.
Huomautettiin myös, että oikeistolaiseen perusarvomaailmaan kuuluu valtion omistajaroolin murentaminen ja yksityisten markkinoiden kasvattaminen. Käytännössä oikeistolaiset haluavat purkaa tietyiltä osin Suomen hyvinvointivaltio-mallia, vaikka toki toista puhuvat.
Maailmalla monet talousprofessorit puhuvat elvytyksen puolesta, Suomessa vahvasti ja tuoreesti mm. Heikki Patomäki. Ja niin kummallista kuin se monen mielestä onkin, Vasemmiston talouspolitiikalla on Arhinmäen mukaan sama linja IMF:n ja OECD:n suositusten kanssa. Elvyttäminen tuo työpaikkoja, laittaa rahaa ja kauppaa liikkeelle ja tuuppaa siten taloutta laajassa mitassa liikkeelle.
Kreikassa on kahden viikon kuluttua vaalit. Valtamedia Suomessa puhuu tarkoitushakuisesti Syrizan kohdalla äärivasemmistosta, mikä ei Arhinmäen mukaan pidä ollenkaan paikkaansa. Puolue ajaa siellä yksinkertaisesti humaanin katastrofin pysäyttämistä demokratiaan luottaen. Jos Syriza voittaa vaalit - kuten nyt näyttää - saattaa käydä niin, että sieltä alkaa Euroopaan voimakas liikehdintä toisenlaisen talouspolitiikan puolesta.
Li Andersson totesi, ettei ole mitään näyttöä siitä, että oikeistolainen leikkauspolitiikka toimisi. Hän puhui paljon myös koulutuksen, ilmaston ja ympäristön puolesta ja uskoi, että perustulo on ratkaisu moniin sosiaalipuolen ja perustoimeentulon ongelmiin.
Hänen mielestään vasemmistolainen polittiikka voi olla radikaaliakin verrattuna nyt vallalla oleviin poliittisiin ratkaisumalleihin, mutta sen on aina oltava uskottavaa. Todellisiin ja perusteltuhin vaihtoehtoihin perustuvaa.
Yhdeksi esimerkiksi toisenlaisesta ja onnistuneesta vaihtoehdosta Arhinmäki nosti esille Islannin, joka ei suostunutkaan sille ulkoa asetettuihin talouspakotteisiin, vaan teki omaa elvytyslinjaansa mm. vasemmistolaisen valtionvarainministerin johdolla. Islanti on tänään jaloillaan, työttömyys 4 -5 % luokkaa.
Arhinmäen mukaan todellinen työttömien määrä Suomessa on jo lähemmäs 500 000. Hänen mukaansa ainoa tie tästä syvenevästä talous- ja työllisyysahdingosta pois ovat voimakkaat elvytystoimet. Valtion tulee ottaa velkaa ja aloittaa nyt mm. niitä suuria rakennus- ja korjausprojekteja, jotka jouduttaisiin joka tapauksessa lähivuosina tekemään. Hänen mukaansa oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla elvyttämättä?
* * *
Sinänsä mielenkiintoista kuunnella näitä tuikivasemmistolaisesta vinkkeleistä esitettyjä asioita.
Eri kansanosissa, sosioekonomisissa luokissa ja eri työllisyys -ja talousasemissa olevat ihmiset ajattelevat varmasti näistä asioista monessa kohdin eri tavoin - myös täysin päinvastoin.
Keskinäisen ymmärtämisen kuilu on Suomessa kasvanut - elämme samassa maassa hyvin erilaisia käytännön elämän todellisuuksissa. Ja jotka pysyvät vähintään tietyiltä osin paikoillaan poliittisten päätösten takia.
Kun vallasta, vapaudesta, rahasta, elinolosuhteista ja elämänlaadusta kilpaillaan, niin politiittisessa kamppailussa on se kuulu vastakkainasettelu tietenkin aina olemassa, ja voi sitä paitsi oikein hyvin.
Joka tapauksessa kevään eduskuntavaaleista tulee mielenkiintoiset. Oma veikkaukseni on, että suomalainen poliittinen kenttä myllertää taas kunnon tuolileikin sitten viime vaalien.
Toiset voittaa, toiset häviää.
 |
| Paavo Arhinmäki ja Li Andersson. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)