Se tie kuljettava, jonka mutkissa ylimääräistä iloa.
Virpi Alasen teos Hiilellä piirretty hymy [Kulttuurivihkot] valittiin taannoin Vuoden aforismikirjaksi 2020 Suomen aforismiyhdistyksen toimesta.
Perustellusti, sillä kyseessä on monitahoisesti inhimillisiin ilmiöihin juureutunut ja kanssa-ajatteluun kutsuva teos. Jos haluaa perehtyä nykyaforistikkaan, tästä on hyvä aloittaa.
Aforismi itsessään on kummallinen ja vikuri kirjallisuuden laji. Jossain määrin se on ehkä kirjoittajiaan eniten paljastava luovan kirjoittamisen laji. Väistämättä aforismeista välkkyy tai vuotaa esille yleistietoa, ihmis- ja elämäkäsitystä, arvoja ja moraalia, älyllistä filosofista särmää. Persoonallinen kieli näkyy sekä sanomisen tapa, ja ne henkilökohtaiset kitkat omien olosuhteiden kanssa. Asenteet ja viisaudet.
Vaikkei paljoa, niin mietelauseita yhdistää se, että niissä on jotakin yleisesti todeksi tunnistettavaa, järjellä ymmärrettävää. Jaettavaa. Jäämiä pähkinöistä.
Äitiys repii ihmisen, äidiksi.
Virpi Alasella on vankka tuntemus aforistiikasta. Hän on toiminut Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtajana ja myös esikoisteoksessaan Ystävätär K on kosolti aforistista otetta. Hän on ollut kirjoittajana myös Turun Sanomien Viikon aforismi-palstalla.
Mitkä ovat tämän kokoelman erityisiä ansioita
Ehkä se kaikista vaikein, eli pääteemana kirja sisältää optimistisia aforismeja, ajatuksia ilosta ja toivosta. Ilman, että kieltäydyttäisiin myös kohtaamasta vaikeita asioita. Mietteitä taiteesta, luonnosta – ja niin, ettei sivuja kääntämällä ravistu ollenkaan latteaa klisettä lukijan käsivarsille.
Jos jotakin haluat kasvattaa, kasvata optimisti ja anna sen villiintyä.
Sitten kirjassa on erinomaisen kuvallisia aforismeja, joihin on vangittuna pysäytettyä liikettä. Lukijalla hyrähtää mielikuvituksen projektori melkeinpä automaattisesti pyörimään.
Toivoton aika, kunnes mielikuvitus saapuu välkkyväsilmäisinä kissoina.
Teoksessa on sarjallisuutta käytetty taitavasti ajattelun etenemisen ilmaisemiseen. Pidetään lukija kyydissä.
Sarjallisuutta ja kerroksellisuutta - kirjoitettujen lauseiden alla on tunnetta, tunteiden alla viestejä, suuntaviittoja, kysymyksiä. Tälläkin kirjalla on oma vahva runollisuutensa. Lajisekoitetta.
Muisti on sinisten hetkien työkalu.
Pikkutytöstä asti piirtänyt filosofiaa, kysymysmerkkiä.
Tulessa hyppivä pirulainen. Toivo. Piirtää hiilellä itselleen hymyn.
Teksti on matriarkka, tulevaisuus kirjoitetaan hänen kirjaimillaan.
Tulessa hyppivä pirulainen. Toivo. Piirtää hiilellä itselleen
hymyn.
Seittimäinen olento takanasi on tulevaisuutesi.
Tässä Elias Krohnin haastatteluvideossa Virpi kertoo kirjan syntyvaiheista.
Vesa Rantaman kirja-arvio Helsingin Sanomissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti