perjantai 15. heinäkuuta 2016

Ettäkö Suomessa puusta tehtäisiin taloja?

Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 15.7.2016


Ehkä joku muukin on ihmetellyt sitä, miten nykyään voi olla näin paljon home- ja sisäilmaongelmia. Erityisesti koulu- ja päiväkotirakennuksissa. En todellakaan ole alan asiantuntija, oma osaamis-tietämys on luokkaa ”osaa ehkä tehdä yksinkertaisia taloja legopalikoilla”, mutta seuraavanlaisia syitä ongelmiin on esitetty.

   Ilmavaivaiset rakennukset on alun perin suunniteltu ja rakennettu huonosti. Joskus vielä kehnoon paikkaan. On käytetty vääriä tai lyhytikäisiä aineksia. 70-lukua ei hyvällä muistella. Ilmastointi on laiminlyöty tai se ei  ole toiminut oikein. Rakenteet eivät ole hengittäneet. On ollut kiire, mikä bisnesmaailmassa liittyy voitontavoitteluun. Kuntien rakennusurakat ovat olleet erilaisia kuin yksityiselle puolelle tehdyt – on rahastettu, on kusetettu. Rakennusten huoltoa on laiminlyöty, korjausvelkaa on, ja nykyään myös rahapula. Ja kun viimein pitkien kähinöiden jälkeen on peruskorjattu – niin monesti halvalla, huonosti, väärin, huonoin aineksin, kiireellä. Aina ei syy toki ole rakentajissa – vanhaa paskaa ei vaan saa kunnolliseksi.

    Sisäilmaongelmia on monesti johdonmukaisesti kielletty, koska korjaus maksaa ja remonteista syntyy valtavat häslingit. Valittajat onkin usein syyllistetty pöpeiksi ja yliherkiksi kitisijöiksi. No, osassa tapauksissa sisäilmaoireet ja sairaslomat käryävätkin nimenomaan siitä hapettomasta työilmapiiristä ja työpaikan henkilökemiakatkuista. Niihinkään ei rakenteellisia korjauksia aina voida tai tahdota tehdä. Ja kun työpaikan vaihto on tänä päivänä vaikeaa, sitten jäädään marinoitumaan ja sairastumaan pahemmin.

    Itsekin olen yhden toimistokeikan lusinut, missä lattian alla oli kerrostalon runkoviemäri rikki, seinissä näkyvää hometta ja ilmastointi sökö.  Tuli monipuolista sairastelua ja yleinen väsähdys – ne loppuivat, kun systeemit korjattiin. Terveyden kanssa ei näissä jutuissa ole leikkimistä, huonosta sisäilmasta voi helposti altistua lopuksi ikää. Lasten suhteen pitäisi olla paljon nykyistä tarkempi linja, mutta päättäjät arvottavat, mihin ne yhteiset rahat laitetaan.

     Betonilla ja laatikkotalorakentajilla on aina ollut hyvät lobbarinsa päätöspöytien alla. Mutta kas, Pudasjärvellä on otettu julkiseen rakentamiseen toinen linja. Huonojen korjauskokemusten jälkeen tehtiin päätös, että josko seuraavaksi uutta ja hirsimateriaalista. Yhtenä syynä juuri sisäilmoihin liittyneet lukuisat ongelmat, ja toki puurakentamisen tuomat monet edut.
    Sinänsä hienoa, kun joku on keksinyt että perceletto, Suomessahan voitaisiin tehdä vaikka puusta upeita julkisia rakennuksia! Tietääkseni täällä tosiaan kasvaa puita hieman enemmän kuin betonia tai sementtiä.
    Asiahan ei minulle kuulu, mutta esimerkiksi Pudasjärven kaupungin Pikku-Paavalin päiväkotiin ja nyt elokuussa aukeavaan Hirsikampus-projektiin kannattaa tutustua. Ne hönkivät ehkä sitä terveellistä suomalaisuutta.


Kirjoittaja on Turussa asuva kolmen konstin sanatimpermanni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti