Ehkä joku muukin on ihmetellyt sitä,
miten nykyään voi olla näin paljon home- ja sisäilmaongelmia. Erityisesti koulu-
ja päiväkotirakennuksissa. En todellakaan ole alan asiantuntija, oma osaamis-tietämys
on luokkaa ”osaa ehkä tehdä yksinkertaisia taloja legopalikoilla”, mutta
seuraavanlaisia syitä ongelmiin on esitetty.
Ilmavaivaiset rakennukset on alun perin suunniteltu ja rakennettu
huonosti. Joskus vielä kehnoon paikkaan. On käytetty vääriä tai lyhytikäisiä aineksia.
70-lukua ei hyvällä muistella. Ilmastointi on laiminlyöty tai se ei ole toiminut oikein. Rakenteet eivät ole
hengittäneet. On ollut kiire, mikä bisnesmaailmassa liittyy voitontavoitteluun.
Kuntien rakennusurakat ovat olleet erilaisia kuin yksityiselle puolelle tehdyt
– on rahastettu, on kusetettu. Rakennusten huoltoa on laiminlyöty,
korjausvelkaa on, ja nykyään myös rahapula. Ja kun viimein pitkien kähinöiden
jälkeen on peruskorjattu – niin monesti halvalla, huonosti, väärin, huonoin aineksin,
kiireellä. Aina ei syy toki ole rakentajissa – vanhaa paskaa ei vaan saa
kunnolliseksi.
Sisäilmaongelmia on monesti johdonmukaisesti kielletty, koska korjaus
maksaa ja remonteista syntyy valtavat häslingit. Valittajat onkin usein syyllistetty
pöpeiksi ja yliherkiksi kitisijöiksi. No, osassa tapauksissa sisäilmaoireet ja
sairaslomat käryävätkin nimenomaan siitä hapettomasta työilmapiiristä ja työpaikan
henkilökemiakatkuista. Niihinkään ei rakenteellisia korjauksia aina voida tai tahdota
tehdä. Ja kun työpaikan vaihto on tänä päivänä vaikeaa, sitten jäädään
marinoitumaan ja sairastumaan pahemmin.
Itsekin olen yhden toimistokeikan lusinut, missä lattian alla oli kerrostalon
runkoviemäri rikki, seinissä näkyvää hometta ja ilmastointi sökö. Tuli monipuolista sairastelua ja yleinen
väsähdys – ne loppuivat, kun systeemit korjattiin. Terveyden kanssa ei näissä
jutuissa ole leikkimistä, huonosta sisäilmasta voi helposti altistua lopuksi
ikää. Lasten suhteen pitäisi olla paljon nykyistä tarkempi linja, mutta
päättäjät arvottavat, mihin ne yhteiset rahat laitetaan.
Betonilla ja laatikkotalorakentajilla on aina ollut hyvät lobbarinsa
päätöspöytien alla. Mutta kas, Pudasjärvellä on otettu julkiseen rakentamiseen
toinen linja. Huonojen korjauskokemusten jälkeen tehtiin päätös, että josko seuraavaksi
uutta ja hirsimateriaalista. Yhtenä syynä juuri sisäilmoihin liittyneet
lukuisat ongelmat, ja toki puurakentamisen tuomat monet edut.
Sinänsä hienoa, kun joku on keksinyt että perceletto, Suomessahan voitaisiin
tehdä vaikka puusta upeita julkisia rakennuksia! Tietääkseni täällä tosiaan
kasvaa puita hieman enemmän kuin betonia tai sementtiä.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta esimerkiksi Pudasjärven kaupungin Pikku-Paavalin päiväkotiin ja nyt elokuussa aukeavaan Hirsikampus-projektiin kannattaa
tutustua. Ne hönkivät ehkä sitä terveellistä suomalaisuutta.
Kirjoittaja on Turussa asuva kolmen
konstin sanatimpermanni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti