Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 18.2.2020 |
Ihmiselle on tärkeää tulla hyväksytyksi ja kuulua johonkin laumaan, se on perustarpeitamme savannilta saakka. Ja kun olemme päässeet lauman turvaan, onkin kiire pyrkiä erottautumaan ja hakemaan statusta lauman arvoasteikossa. Koska mitä korkeammalla on, sen enemmän saa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia.
Vahvistuva ilmiö ajassamme ovat vaihtoehtoiset totuudet. Niillä tarkoitushakuisesti hämärretään faktoja, riisutaan yleisiä ihmisarvoja ja ruokitaan valheilla karkeaa vastakkainasettelua. Suomenkin poliittiselta kentältä löytyy toisistaan elinvoimaa hinkkaavia blokkeja, kuten vihervassarit ja kansallismieliset, liberaalit ja konservatiivit jne. Vallan- ja ääntentavoitteluun ovat tulleet mukaan identiteetteihin liittyvät arvot. Ja niiden kautta kovasti toisistaan poikkeavat ideologiset todellisuuskäsitykset siitä, millainen on ihminen ja hyvä elämä, ja millaista tulevaisuutta Suomeen ja maailmaan tehtäisiin.
Väliin pieni Joko tai -mielipidejumppa: mille puolelle peukutat: maalaiset/kaupunkilaiset? kasvis/liha? feministit/äijä-meininki? /ei-monikulttuurisuus/monikulttuurisuus? uskonto/tiede? laiskat/ahkerat? henkilöauto/julkiset? raittius/alkoholi? EU/ei-EU? suklaamunkki/kiinankaali?
Kas näin me ahkerat päällystämme palapeli-arvoilla identiteettiämme asia kerrallaan. Valinnat ja teot todistavat, keiden joukoissa seisotaan.
Meihin laumanisäkkäisiin puree karismaattinen puhe ja yksinkertainen, samaa tehokkaasti jankuttava viestintä. Se vaikuttaa tunteiden kautta aivojen syvempiin osiin. On sitten kyse politiikasta, uskontokasvatuksesta tai Embo-vessapaperimainoksesta.
Tyytymättömyys omaan osaan, viha, vitutus ja ennakkoluulot ovat otollista maaperää, minne puheilla ja sanoilla voi pystyttää lähes mitä uskomushäkkyröitä tahansa. Tältä alkukantaiselta ajattelun vääristämiseltä ei pelasta korkea koulutuskaan, usein on jopa päin vastoin. Ja hoplaa, yhtäkkiä asiat tosiaankin ovat niin kuin ne koetaan. Silloin on turha kenenkään mussuttaa mitään tosiasioita, jotka uhkaavat tai eivät tue oman jengin uskomuksia. Samalla usein pöytään tuodaan niitä nopeita ratkaisumalleja: ulos maasta, linnaan, rahat pois, kuula kalloon, pakkolaki.
Ja voi Trump, Putin, Erdoğan ja Jeesus sentäs. Itse uskon, että apina-aivojemme evoluution sipulikerroksista johtuu se, että moni vaistomaisesti kaipaa sitä lauman alfa-apinaurosta johdattamaan paratiisimaisiin onnen aikoihin. Mikä varmaan tapahtuukin heti sen jälkeen, kun olemme ensin listineet kaikki vihollisemme!
Yhteinen vihollinen tunnetusti yhdistää eripuraisenkin väen. Suomessakin niitä yhteisiä vihollisia olisivat esimerkiksi ikärakenteiden rajut muutokset, elintapasairauksien vähentäminen sekä kansalaisten osaamisen ja oppimismotivaation kasvattaminen. Miksi ei?
Kirjoittaja asuu Turussa ja uskoo siihen, että tunne aivosi, tunnet itsesi. Ainakin entistä paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti