Markus J. Rantala: Masennuksen biologia - evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin [Terra Cognita 2019]

Dosentti Markus J. Rantala on evoluutiopsykologi, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon sekä biologian että psykologian alalta. Hän toimii Turun yliopiston biologian laitoksella yliopistonlehtorina. Masennuksen biologia -kirjansa julkistusluennolla Agora-salissa 28.10.2019 hän totesi, että se on vaatinut työtä enemmän kuin aiemmat tutkinnot yhteensä. Kieltämättä tyynisävyinen teos on sisällöllisesti laaja ja kokonaisvaltaisuutta tavoitteleva avaus toisenlaisiin suhtautumistapoihin mielenterveyttä kohtaan.

Evoluutiopsykologia on kuuluu aiheisiin, jotka herättävät eri syistä ihmisissä tunteita ja vastustusta - osa leimaa sen sen paremmin tutustumatta huuhaaksi. Eräs taustatekijä on varmasti darwininaikainen  "jumalaton" ihmiskäsitys. Olemme laumanisäkkäitä. Vain laumanisäkkäitä.

"Ihminen ei polveudu apinoista eikä edes yhteisestä kantamuodosta apinoiden kanssa. Me ihmiset olemme edelleen apinoita siinä missä simpanssit, bonobot ja orangitkin. Se, että meillä on muita apinoita kehittyneempi kulttuuri ja osaamme esimerkiksi lukea ja kirjoittaa, ei tee meistä yhtään vähemmän apinoita. Itse asiassa olemme läheisempää sukua bonobolle ja simpanssille kuin simpanssit ovat esimerkiksi gorilloille. Ihmisen ja bonobon perimästä on yhteistä peräti 98,7%."

Masennuksella on tarkoituksensa
Kirja käsittelee runsaasti myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta tässä bloggauksessa keskityn vain masennus-aiheeseen.
Evoluutiopsykologian lähtökohta on, että luonnonvalinta on tuottanut psykologisia adaptaatioita eli mielen sopeumia, jota ovat auttaneet esivanhempiamme ratkaisemaan selviytymiseen tai lisääntymiseen liittyviä ongelmia.
Omaan alaansa ja sen aiheuttamiin muutoksiin mm. masennuksen hoidoissa (viitteitä ihmis- ja eläinkoetutkimuksiin ym. on kirjassa 88 sivua) Rantala uskoo vakaasti:

"Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa paradigman eli tieteessä vallitsevan ajattelutavan muutoksen. Psykiatriassa ei voida enää jättää huomioimatta, että ihmislajilla on takanaan vuosimiljoonien evolutiivinen historia, joka näkyy edelleenkin käyttäytymisessämme. Masennus ei vain ilmesty tyhjästä sille geneettisesti alttiille ihmiselle, kuten biologisessa psykiatriassa on ajateltu, vaan masennus on usein seurausta negatiivisista elämäntapahtumista. Evolutiivisessa historiassamme masennus oli yksilön kannalta hyödyllinen vaste näihin tapahtumiin ja auttoi esivanhempiamme selviämään niistä. Länsimaisen elämäntavan myötä elämän vastoinkäymisten aiheuttama mielialan lasku johtaa usein kliiniseen masennustilaan, joka on aivojen tulehdustila. Tämän tulehdustilan takia aiemmin adaptiivinenkin masennus saa sairaskäyttäytymisen piirteitä, eikä enää auta yksilöä selviämään."

Miksi metsästäjä-keräilijä masentuu modernin maailman olosuhteissa?
Ihmismieli- ja keho ovat vuosimiljoonien aikana sopeutuneet hyvin erilaiseen ympäristöön ja elämäntapaan kuin ne, joissa suurin osa nykyihmisistä elää.
OECD:n selvityksen mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat Suomessa vuosittain 11 miljardia euroa, joka on 5,3% bruttokansantuotteesta. Masennus vie Suomessa joka päivä 9 henkeä sairauseläkkeelle eli yli 3000 henkeä vuodessa ja valta-osa heistä on alle keski-iän. Systeemistä kokonaan ulos putoavan nuoren hintalappu on 1,5–4 miljoonaa euroa. Suomessa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 70 000 syrjäytynyttä nuorta.
Rantalan kirjasta löytyy lukuisia -paikoin päivänselviäkin syitä - miksi masennus ja sen eri tyypit ovat lisääntyvä ongelma nykyihmiselle. Tällaisia poimin:

• länsimainen elämäntyyli (elintasokilpailu, krooninen stressi)
• liikumme aivan liian vähän (ylipaino)
• syömme liikaa ravintoarvoiltaan epäterveellistä ruokaa (ylipaino, elintasosairaudet)
• suolisto-ongelmat, mikrobit
• nukumme liian vähän (stressi, tulehdukset, elintasosairaudet)
• kehon matala-asteinen tulehdus (monet nykysairaudet liittyvät tähän)
• lapsuuden aikaiset traumaattiset kokemukset
• kaupungistumisen lisääntyminen (80% suomalaisista taajamissa, saasteet)
• yhteisöllisyyden väheneminen (syrjäytyminen, sosiaalisten verkostojen puute)
• liikumme luonnossa liian vähän (stressi, mikrobit, liika hygieenisyys)
• alkoholi ja muut huumeet
• yhteiskunnan rahaleikkaukset vääriin kohteisiin (stressi, syrjäytyminen, toivottomuus)

Kirjan julkaisuluennolta 28.10.2019

Rantalan kirjan eräänä haastavana pääteesinä on, että masennus on evoluutiopsykologisesta näkökulmasta katsoen 12 erillistä tyyppiä ja sairautta tai näiden yhdistelmiä. Näihin tulisi hoito suunnitella yksilöllisesti ja tyyppikohtaisesti.

1. Infektion laukaisema masennus
2. Kroonisen stressin laukaisema masennus
3. Yksinäisyyden laukaisema masennus
4. Traumaperäisen stressihäiriön laukaisema masennus
5. Hierarkiakonfliktin laukaisema masennus
6. Rakkausongelmien laukaisema masennus
7. Läheisen kuoleman laukaisema masennus
8. Synnytyksen jälkeinen masennus
9. Vuodenaikaismasennus
10. Kemikaalien laukaisema masennus
11. Somaattisten sairauksien laukaisema masennus
12. Nälkiintymisen laukaisema masennus

Rantala käsittelee kirjassaan nämä yksityiskohtaisesti läpi, esittää syitä ja perusteluita sekä selvittää paranemiseen vaikuttavia tyyppikohtaisia hoitomalleja.

Häviäjä masentuu

Poimin näistä tarkasteluun yhden eli hierarkiakonfliktin, jonka itse näen vaivaaman monia nykyajan haasteissa, joissa on eri yhteyksissä voittajia ja häviäjiä. Elintasokilpailussa statustelu on käynnissä koko ajan, haluamme tai emme. Tutkimusten mukaan monilla nisäkkäillä tappio valtataistelussa lauman sosiaalisessa hierarkiassa laukaisee samanlaisia oireita kuin tavataan monilla masennuksesta kärsivällä ihmisellä. 

"Nykyihmisellä hierarkiakonfliktiksi riittää työttömäksi joutuminen. Jopa eläkkeelle siirtymisen aiheuttama sosiaalisen aseman lasku saattaa joillakin laukaista masennuksen. Myös sulkeminen sosiaalisen ryhmän ulkopuolelle esimerkiksi koulumaailmassa saattaa laukaista masennuksen, vaikka mitään varsinaista taistelua ei olisi ollutkaan. Koulu- ja työpaikkakiusaaminenkin on eräänlainen hierarkiakonflikti ja saattaa laukaista masennuksen.

Masennus on yleistä ihmisillä, jotka tavoittelevat elämässään asioita, joita eivät voi saavuttaa. He voivat pyrkiä nousemaan esimerkiksi sosiaalisessa hierarkiassa korkeammalle kuin omat kyvyt mahdollistavat tai yrittää menestyä alalla, johon heillä ei ole lahjoja. Masennuksen tarkoitus on saada luopumaan tällaisten asioiden tavoittelusta ja suunnata huomio muualle. Tämänkaltaisen masennuksen tehtävä siis on saada yksilö arvioimaan uudelleen tavoitteitaan ja laskemaan ne omiin kykyihinsä nähden realistisemmiksi.

Epäonnistumisen laukaisema masennus voi myös saada yksilön säästämään energiaa uutta yritystä varten silloin, kun ajoitus tavoitteen saavuttamiseksi on parempi."

Masennus tuottaa masentuneelle realistisemman kuvan omista taidoistaan. Aikuisilla sosiaalinen asema määräytyy mm. varallisuuden, koulutuksen, sosiaalisten taitojen ja vastaavien avulla.

"Perinteisesti epätyypilliseksi masennustilaksi luokiteltu tila (atypical depression) vaikuttaa johtuvan hierarkiakonfliktissa häviämisestä, sillä sen oireisiin kuuluu torjutuksi tulemisen pelosta johtuva sosiaalinen kyvyttömyys. Epätyypillisen masennuksen oireita ovat myös liikaunisuus, kohonnut ruokahalu ja voimattomuuden tunne, juuri kuten eläimellä joka on hävinnyt sosiaalisen valtataistelun."

Kirjassa ison huomion saavat terveellisten ruokavalioiden lisäksi vitamiinit ja hivenaineet, joiden on todettu liittyvän mielialojen ja matala-asteisen tulehduksen hoitoon sekä onnistuneeseen ennaltaehkäisyyn. Näitä ovat mm. D-vitamiini, Omega-3, sinkki, tomaattimehussa oleva lykopeeni sekä kurkumiini. Myös aspiriini soveltuu kuurina käytettäväksi, koska alentaa tulehdusta. Kirjassa näistä tutkimusperusteisesti.

Henkilökohtaisesti suoliston ja mikrobien merkitys mielenterveydelle koskeva osio oli kirjassa uutta tietoa tarjoava. Tietyt muutokset esimerkiksi omaan ruokavalioon on varsin helppo tehdä uuden, paremman tiedon valossa. Ei vaadi sisua eikä pitkäjänteistä sitkoa.

Tarvitaan rahaa ja yhteiskunnan toimia päihteiden kysynnän vähentämiseksi

Lopuksi vielä Masennuksen biologia -kirjasta irronnut järkevä näkökulma ja toimintaehdotus huumeita kohtaan. Asia on ajankohtainen, koska eduskunta käsittelee kohta aloitteen, jossa ehdotetaan rangaistavuuden poistamista kannabiksen käytöstä. Sisäministeri Ohisalo on nostanut kohua, koska on kertonut vihreiden linjan, jossa laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei rangaistaisi. Edelleen huumekauppa olisi rangaistavaa.

Rantalan kirjasta esille koko asiaan nousee evoluutiopsykologian näkökulma, joka päättäjien olisi hyvä ottaa huomioon: pitää eri toimin vähentää huumeiden kysyntää.

Erilaisissa kokeissa on selvinnyt, että jos eläimillä on virikkeelliset olot ja sosiaalista elämää, ne eivät käytä huumeita, vaikka niitä olisi tarjolla. Ei kelpaa morfiini eikä kokaiini. 

"Kun eläin ei ole ahdistunut tai masentunut, se ei osoita kiinnostusta päihteisiin." 

Yksinään häkissä oleva rotta taas on helppo saada riippuvaiseksi alkoholista tai muista huumausaineista. Addiktiot ovat seurausta surkeasta elämästä.

"Jos alkoholin ja huumausaineiden käyttöä halutaan vähentää, niiden saatavuuden rajoittamisen lisäksi tulisi vähentää ihmisten ahdistusta ja masennusta sekä antaa sisältöä heidän elämäänsä. Sama logiikka toimii myös muihin riippuvuuksiin, esimerkiksi peli- tai nettiriippuvuuteen. Huumeiden käyttäjiä ei tule nähdä rikollisina vaan potilaina, jotka tarvitsevat apua. Käytön rankaiseminen ei saa heitä muuttamaan käyttäytymistään, vaan vain pahentaa huumeongelmaa."

Yhteiskunnalla ja päättäjillä on iso suoran vaikuttamisen mahdollisuus esimerkiksi syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseen ja asiantuntijat tietävät kohentavat keinot. 

"Koska huumausaineiden tarjonnasta ei kuitenkaan näytetä päästävän kokonaan eroon, tehokkaampi keino vähentää niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia olisi vähentää niiden kysyntää."
"Alkoholista poiketen muiden päihteiden käyttöä pyritään estämään kriminalisoimalla käyttö, hallussapito ja myynti. Kriminalisoinnin avulla ei kuitenkaan ole onnistuttu pääsemään huumausaineista eroon Suomessa eikä missään muualla maailmassa."

Epäilemättä Rantala kirjallaan haastaa vahvasti nykyistä psykiatriaa ja sen toimintamalleja, joissa oireet nähdään sairautena, eikä pureuduta todellisiin juurisyihin. Edelleenkin masennusdiagnoosi perustetaan paljon subjektiivisiin rasti ruutuun -kaavakkeisiin, eikä käytetä biologiaan pohjautuvaa tutkimusta esimerkiksi verikokeen tai kuvantamismenetelmien kautta.

Perustellusti hän myös kyseenalaistaa lääketehtaiden tekemät lääketutkimukset ja masennuslääkkeiden vaikutuksia. Kyse on valtavasta bisneksestä, josta moni saa elantonsa.

"Masennuslääkkeiden käytön aloittamisen jälkeen ensimmäiset 8-11 päivää ovat vaarallisimmat. Niiden aikana itsemurhien riski kasvaa noin 10-kertaiseksi. Erityisen huolestuttavia tuloksia on saatu lääketutkimuksista, joissa terveet koehenkilöt ovat syöneet joko masennuslääkkeitä tai lumelääkettä. Tuoreessa meta-analyysissä terveillä koehenkilöillä tehdyistä tutkimuksista havaittiin, että itsemurhakäyttäytyminen ja väkivallan tekojen määrä kaksinkertaistuvat masennuslääkkeen käytön seurauksena ja jotkut tekevät itsemurhan. Luotettavan tiedon saaminen masennuslääkkeiden vaikutuksista itsemurhiin on kuitenkin mahdotonta, sillä itsemurhia on osoitettu tapahtuneen tutkimusten aikana noin neljä kertaa enemmän kuin tutkimuksissa on raportoitu. Lääkeyhtiöt ovat luonnollisesti haluttomia raportoimaan, että aiemmin terveen koehenkilön itsemurha liittyisi millään tavalla hänen syömäänsä masennuslääkkeeseen. Lääkeyhtiöt ovatkin selittäneet terveiden masennuslääkkeiden syöneiden koehenkilöiden tekemiä itsemurhia muilla tekijöillä kuin masennuslääkkeen sivuvaikutuksilla ja poistaneet heidät aineistoistaan."

Kuten todettua, tähän viimeisenkin kappaleen aiheeseen löytyy kirjasta viitteet tutkimuksiin, joihin esitetyt tiedot perustuvat. Ja ymmärtääkseni Rantala mieluusti keskustelee vasta-argumenttien esittäjien kanssa.