Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 15.1.2019
”Voi ny hyvä ihmise sentä!”, ”Kui
ikä lainkka!”, ”Mut kyl nyy ova kaik mailmankirja sekasi!”.
En tiedä mistä pälkähti päähäni,
mutta eräs ilta rupesin muistelemaan laitilanmurteisia kamalointisanontoja.
Tarkoittaa alunperin tilanteita, jossa joku kertoo (puhele) jostain kuohuttaneesta
asiasta, ja sitä sitten tietyin sananparsin oikken kauhiast ihmetellä – monesti
sekä kuulijan että kertojan voimin. Laitilassa näihin liittyy usein
sisälmyksenä vielä moraalinen, paheksuva puntarointi tekoa ja tekijää kohtaan.
Silloin syntyy helposti eräänlainen yhteiskamalointi, josta haetaan sitä hyvän
fiiliksen samanmielisyyttä: ”Pali määki hul ole, muttemmää ikä ny sentä noi hul
ol ollu!”, ”Mut kyl nyy ruppe olema jo niimpali kova touhu!”, ”Mut see onki ollu
pali villane jo mukulast saakk!”, ”Et
kui sit viittiki joka kohras tommottes rikerat!”, ”On se sukkela peli viäläki,
vaik o jo aikune miäs ja muna ja kaik!”.
Osassa lienee pikantisti uskonnollistakin
alkuperää mukana, kuten: ”Jumalsillikköste!”, ”Voi jessus sentä!”, ”Ei
jusuliuta!”.
Toisaalta voi ajatella, että kamaloitteminen
on myös hienostunutta kiroilua – toki varsinkin laitlalaisten miesten puheissa
vilisee roimat kirosanat: ”Mut mää katosi vähä aikka sitä touhu ja ajatteli, et
on tämä yht saatanalaji sättämist, ei päät eikä hänttä!”.
Tarkistin vielä Heli Laaksosen toimittamasta Markus Siltamäen Laitilan murteen
sanakirjasta Kukkaroho ja plakkarihi,
että miten siellä kamalointi oli määritelty: kauhisteluahan se.
Samassa
huomasin, että tuon kyseisen kirjan olin saanut lahjaksi omalta äiteltäni,
päiväys oli 15.10.–04. Murre on sitä jokaisen todellista äidinkieltä, ja uskon,
että monella muullakin soi korvissa nuo kamaloittemiset aivan selvästi jonkun
tietyn ihmisen äänellä ja sävypainotuksilla.
”Mut kyl ny ruppe olema iha
hullumaine räknink!”, ”Kui ikä tomne o eres miälehenkän tullu!”, ”Mut
ajattel!”.
Nuorisolle vielä vinkiksi jos
hauskansorttinen perinteenkeruu innostaa – salakuunnelkaas kun varttuneemmat
laitlaise keskenäs oikken prohtava puhelimes – sieltä putoaa muistikirjallinen
materiaalia tunnissa. Vähintään.
Kirjoittaja on Turussa asuva, jonku
sorti prohtsäkk itekki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti