Luettavissa täältä.
maanantai 30. toukokuuta 2016
Halokehrät - kritiikki Kiiltomadossa
Luettavissa täältä.
tiistai 10. toukokuuta 2016
Elämä on syömistä
Kolumni julkaistu Laitilan Sanomissa 10.5.2016
Filosofisesti pureskellen otsikko
on totta. Syömme ruokaa ja juomaa, mutta laajemmin haukaten nielemme elämämme
mahalaukkuun myös ihmissuhteita, asioita, esineitä, kokemuksia ja elämyksiä. Ja
samalla elämä järsii ihmispoloa – elinaikamme hupenee kuin kuivuva lauantaimakkarapötkö
jääkaapista. Ajan kulku perkaa mahdollisuuksia ja tulevaisuus haiskahtaa
sillisalaatilta.
Ruoka herättää ihmisissä
voimakkaita tunteita ja ääripäät leikkaavat keskustelua. Monelle pelkkä ajatus
grillihiilloksella hitaasti kypsyvästä, makumureuttaan tihkuvasta pihvistä
teettää kuolasuitset roikkumaan suupieliin. Ja toiselle sama mielikuva tökkii
oksennusrefleksiä.
Ruoka, ruoanlaitto ja sitä kaikkea
maustava hifistely on paisunut tieteeksi. TV:ssä hautuu joka kanavalta omat
kokkiohjelmat; mikä ylikypsentää monen katsojan hermoja. Osalle meistä kelpaisi
ihan hyvin jokin avaruusajan ravintopuriste, jonka voisi parissa sekunnissa nielaista
energiatarpeen tullen.
Kun pula-aika on väistynyt ja rahaakin
on, niin monilla on ongelmia hallita luola-ajan asetuksilla edelleen olevia
aivojensa viestejä. Ravinnon suhteen kun
juhla-aterioita on ulottuvilla joka päivä. Plösötymme helposti – varsinkin kun
fyysisestä työstä on siirrytty eniten ajatteluelintä rasittavaan työntekoon.
Itse en ole mikään erityinen
kulinaristi tai kokkailija. Reseptit ovat viitteellisessä käytössä. No,
suomalaisnaisten keksimää nyhtökauraa odottelen kauppoihin. Se soveltuu moneen
käyttöön.
Kalaa, kananmunia ja maitotuotteita
syön, mutta eläinten lihaa en ole syönyt 15 vuoteen. Alkuperäisinä syinä eettiset
järki- ja fiilisperusteet – tällä kattauksella olen voinut paremmin. Jos lihaa
syö, minusta reiluinta on itse se vapaa eläin luonnosta metsästää, tappaa,
nylkeä, paloitella ja valmistaa ruuaksi. Riistaliha on myös terveellisintä. Isävainaa
harrasti metsästystä, joten kaikenlaista elikkoa on tullut pistettyä poskeen.
Omasta ruokaympyrästä en ole
käännyttävää metakkaa pitänyt, enkä viitsi nähdä fanaattista vaivaa - mukulat
ovat kaikkiruokaisia. Päättäkööt myöhemmin itse omat lautasmallinsa.
Hyönteissyönti on nousussa
Suomessakin, ja se kieltämättä kiinnostaa. Turun yliopistolla on Hyönteiset ruokaketjussa –tutkimusprojekti.
Sirkat, torakat ja jauhomadot ovat proteiinirikkaita, aminohapot ovat niissä kohdallaan
ja kuuluvat eko-osastolle. Maailmassa 2 miljardia ihmistä syö hyönteisiä
normaalin ruokavalionsa osana, joten ällöttely ja jessushyiolkkosentä!-reaktiot
ovat vain kulttuuritottumuksia. Niitä voi aina muuttaa.
Jaa-a, pitäisikö sitä tosiaan hankkia
vähän lisätietoa ja ruveta ötökkäfarmariksi? Se ratkaisi samalla sitäkin aina
eteentulevaa ongelmaa, että mitäs uutta sitä vieraille juhlissa tarjottaisiin.
Kirjoittaja on Turussa asuva ja kokeellisuuksiin
taipuvainen kirjailija.
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
Majka Nurminen teki musiikkia aikuisille
Voima-lehti 4/2016 |
(Tässä juttuni rönsympänä versiona ennen toimitusta)
Myötätunto erilaisuutta
kohtaan kasvaa rohkeista teoista
Majka Nurmisen ja Anna Kulmalan luoma lastenmusiikkiteatteriduo Mimi ja Kuku on kiertänyt ympäri Suomea jo 13 vuotta. Ensimmäiset
fanitkin tulevat jo autoistaan moikaten vastaan.
Huhtikuussa Mimin hahmoa esittävältä Majkalta, 37, ilmestyi kauan odotettu ensimmäinen
aikuisille suunnattu pitkäsoitto nimeltään Erilainen.
Pianonsoittoa ja klassista laulua opiskellut muusikko ihmettelee itsekin tekoprosessin
lopullista nopeutta.
– Kyllä tällainen levy on ollut jo vuosia mielessä mukana, mutta sitten
yhtäkkiä palaset loksahtelivat vauhdilla kohdilleen ja biisejä alkoi vaan tulla.
Laulut ovat tyyleiltään poppia ja reggaeta, ja mahtuu mukaan klassisiakin
sovituksia.
Soolokeikoille Majka lähtee vasta syyspuolella, ja ne toteutetaan
pelkistetyllä laulajatar & piano -periaatteella. Anna on lupautunut
hoitamaan valot, miksauksen ja kaikki muutkin käytännön työt.
Kun Majka taannoin sai studiosta ensikuunteluun uudet kappaleensa, se oli
aluksi hyvin hämmentävää. Ilmeet ja fiilikset olivat moninaiset.
– Se varmasti johtui siitä, että olen niin tottunut työntämään lastenmusiikin
myötä kaikki sadun siivilän läpi ja
puhumaan keijukieltä. Mutta nyt yhtäkkiä lauloinkin hyvin suoraan ja
rehellisesti. Se oli samalla tietenkin myös hyvin hieno tunne.
Herkästä paletistaan huolimatta, Majka on tullut tunnetuksi päättäväisestä rohkeudestaan
laittaa itseään julkiseen keskusteluun likoon. Varsinkin vakavissa asioissa,
joihin hänellä itsellään on omakohtaista kokemuspintaa. Aiheina ovat olleet
erimerkiksi koulukiusaaminen ja vihapuheen kohteeksi joutuminen. Se vieläkin selittämätön
ajanilmiö ryöpsähti sosiaalisessa mediassa liikkeelle, kun he tekivät ohjelmasarjaa
Pikku Kakkoselle. Ihmiset jauhoivat omilla nimillään käsittämättömiä törkypuheita
Majkan henkilöön liittyvistä ominaisuuksista. Ilkkuvien vihatikkujen piikkeihin
joutui kaikki mahdollinen.
– Sen bodaaminen pois oli raskas prosessi, koko ajan tein duunia ja
joogasin paljon. Kyllä sen kaiken myötä piti muuttaa myös omaa ihmiskäsitystäni.
Tietty sinisilmäisyys väistyi. Mutta minä päätin, että pidän tätä omaa
valosoihtuani.
Vuonna 2014 Majka ja Anna rekisteröivät pitkän parisuhteensa ja heidän näköisiään
satumaisia häitä vietettiin Särkänimen huvipuistossa. Anna oli Napoleon ja
Majka merirosvoprinsessa. Omasta homoseksuaalisuudesta kertominen, yhteinen kaapista
tulo sai toki jonkin verran osakseen otsikoita ja nettifoorumeissa keskusteluja,
mutta aiempiin kokemuksiin verraten moinen ei tuntunut miltään. Herkkyyden tykö
oli kasvanut myös lujuutta ja paksumpaa nahkaa.
– Parisuhteemme julkistaminen oli tietenkin itselleni ja meille kahdelle henkilökohtaisesti
tärkeä juttu, mutta samalla näen, että se oli myös yleiseen suuntautunut
päätös. Ja 98-prosenttisesti meille tästä asiasta tullut palaute on ollut
positiivista. Monelle nuorelle ja vanhemmallekin se oli selvästikin merkityksellinen
juttu. Se koettiin esikuvallisena rohkaisuna tuoden toiveikkuutta, että kyllä
ne uudenlaiset ajat koittavat.
Majka ja Anna ovat toimineet monille nuorille myös vertaistukena, tiukoissa
elämäntilanteissa on autettu eteenpäin aikuisuuden kynnykseltä.
Toisenlaiset ajat tulevat, mutta ainoastaan kun ne tehdään. Muutosprosessit
edellyttävät yksilöitä, jotka uskaltavat mennä valokeiloihin puhumaan juuri
niistä asioista, joita moni häpeää ja joista pysytellään hiljaa.
Omalla tavallaan myös Majkan tuore albumi jatkaa sitä hänelle ominaisten rohkeiden
ja rehellisten tekojen tietä. Kappaleiden aiheet juureutuvat ylös hänen omasta
elämästään – ovat siten kuin todenmukaisia päiväkirjan sivuja.
– Toivon että musiikistani ja näistä lauluista ihmiset saisivat itselleen ikään
kuin ystävän. Ne ovat tarinoita elämästä ja sellaisista asioista, joita monella
muullakin on ollut. Ei mistään harvinaisuuksista ole kysymys.
Vuosia sitten masennuksenkin mustan maan läpi kulkemaan joutunut
musiikintekijä seisoo nykyään karismaattisen vahvasti omilla jaloillaan. Nainen
on selkeästi sinut itsensä kanssa, omasta mielestään juuri oikean ikäisenä ja
tietää, miten se valo pitää lopulta itse löytää – se valo, jolla pääsee
pimeästä pois.
–Jokaisen meistä pitää se tosiasia jossain vaiheessa jollakin tavoin kohdata,
että sitä omaa elämää tässä pitää vaan elää. Omana yksilöllisenä itsenään, ja
olla onnellinen itsestään, läheisistään ja elämästään. Kaikkia ei todellakaan tarvitse
miellyttää ja sen oman paikkansa löytäminen on tärkeää. Ja sitten taas
toisaalla, yhdessä me tämä maailma tehdään sellaiseksi kuin se on. Erilaisten
ihmisten kirjo tuo jännän yhteenkuuluvaisuuden tunteen.
Huumori ja tietynlainen leikkimielisyys on Majkan mielestä elämässä aina tärkeässä
roolissa. Ne ovat tietenkin uuden levynkin lauluissakin läsnä. Humoristisuuden myötä
kun punoutuu elämä tasapainoisemmaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)